Luovien alojen talous on kasvussa, mutta kärsii yhä koronapandemian vaikutuksesta. Taloustutkimus ja FCG selvittivät Luovat ry:n toimeksiannosta luovien alojen kansantaloudellista vaikutusta.
Luovien alojen talouden koko on selvityksen mukaan 15,8 miljardia euroa. Tämä luku sisältää alan yritysten liikevaihdon ja yhteiskunnallisten toimijoiden toimintamenot.
Tilastokeskuksen mukaan luovat alat tuottivat vuonna 2021 3,1 prosenttia Suomen BKT:sta (osuus koko talouden arvonlisäyksestä).
Jopa koronan aikana vuosina 2020 ja 2021 luovien alojen BKT-osuus säilyi suurempana kuin useimmilla perinteisillä teollisuuden aloilla, kuten paperiteollisuudella (1,4 prosenttia), elintarviketeollisuudella (1,3 prosenttia), kemianteollisuudella (2,7 prosenttia) ja puutuoteteollisuudella (0,9 prosenttia).
Taloustutkimuksen ja FCG:n mukaan taloudeltaan suurimmat toimialat ovat peliala ja viihde-elektroniikka liki 4 miljardilla eurolla, lehdistö ja uutistoimistot 3,5 miljardilla, mainos- ja viestintätoimistot 1,7 miljardilla, kirjallisuus 1,5 miljardilla, elokuva- ja av-ala 1,2 miljardilla ja musiikkiala 1,2 miljardilla eurolla.
Eroja luovien alojen luokitteluissa
Luovien alojen kokoa on selvitelty viime vuosina melko runsaasti. Se on hyvä uutinen, koska vielä viitisen vuotta sitten kuuli usein sanottavan, että luovien alojen määrittely on vaikeaa.
Ihan helppoa se ei ole nytkään. Luovan sektorin koko asettuu eri tutkimuksissa samaan suuruusluokkaan, eli 14–16 miljardin euron välimaastoon. Eroja aiheuttaa esimerkiksi se, minkä verran kulttuurialan koulutusta otetaan mukaan. Koska opetusministeriön alainen koulutus on kooltaan noin miljardi euroa, jo se yksin tekee miljardin euron eron.
On myös erilaisia tulkintoja siitä, millaisiin ryhmiin toimialat paketoidaan. Hyvä esimerkki on se, että jossain tilastossa valtaosa musiikkialan taloutta on luokiteltu osaksi ”tapahtuma-alaa”. Koska livepuoli (konserttitalot, festivaalit, ravintolakeikat ) muodostavat suurimman osan musiikkialan taloudesta, tuollainen luokittelu pienentää musiikkialan keinotekoisesti hyvin pieneksi. Ja niin edelleen,
Luovat ry:n teettämä tilasto on laadittu yhteistyössä sen jäsenjärjestöjen kanssa. Se pyrkii kohtelemaan kaikkia toimialoja tasavertaisesti. Kuten edellä todettiin, siinä on mukana sekä yksityisten yritysten liikevaihto että yhteiskunnallisten toimijoiden (mm. kaupunginorkesterit, kirjastot, museot, kulttuuriopetus) toimintamenot.
Luovien alojen koronasta elpyminen käynnissä
Korona vahingoitti kulttuurialoja merkittävästi ja yhä on menossa elpyminen kohti normaaliaikaa.
Esimerkiksi musiikkialan kokonaisarvo kasvoi Music Finlandin mukaan 27 prosenttia eli yli neljänneksen vuodesta 2021 vuoteen 2022. Kasvua on sekä kotimaassa, musiikkiviennissä että myös musiikkipalvelujen ja tekniikan viennissä.
Sama ilmiö näkyy myös työllisyystilastoissa. Kulttuuriammateissa päätyössään toimivia oli vuonna 2022 lähes 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Tilastokeskuksen mukaan vielä ei kuitenkaan ole palattu aivan koronaa edeltävälle tasolle.
Luovat alat työllistää 136 100 työntekijää
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 kulttuuriammatti oli päätyönä noin 136 100 hengellä. Heistä noin 25 prosenttia toimii yrittäjinä.
Työ on tilastokeskuksen mukaan usein projektiluonteista pätkätyötä. Määräaikaisessa työssä toimi 12 prosenttia ja 11 prosentilla oli useampi kuin yksi työpaikka.
Luovien alojen generoiman palkkasumman on eri tutkimuksissa laskettu olevan 4,4–5,1 miljardia euroa vuodessa ja niiden tuottamat verotulot (sisältäen palkkaverot, alv ja sosiaalivakuutusmaksut) 2,6–3,3 miljardia euroa.
………………..
Selvityksen ensimmäinen osa julkaistiin vuoden 2023 alussa. Tämä teksti perustuu 5.12. julkaistuun laajennettuun versioon, jonka talousluvuissa on mukana opetusministeriön alainen koulutus ja työllisyysluvut on päivitetty vuoden 2022 tiedoilla.
Tutustu selvityksen laajennettuun versioon.