Tekoälyn avulla voi tuottaa kuvia ja vaikkapa runoja hetkessä. Tekoälyn osaaminen perustuu kuitenkin ihmisen luomiin teoksiin. Voivatko koulutusmateriaalina käytettyjen teosten tekijät saada korvausta? Entä milloin tekoälyllä luodulle luomukselle syntyy tekijänoikeus? Pohdimme asiaa Anton Ylikallion kanssa. Hän on tekoälystä ja tekijänoikeudesta väitöskirjaansa valmisteleva juristi ja pianisti.
Tekijänoikeussuojatun koulutusmateriaalin käyttö näkyväksi
Tekoälyn kouluttamiseen on käytetty valtava määrä ihmisen tuottamaa luovaa sisältöä. Pitääkö tuon koulutussisällön käyttämisestä maksaa korvauksia?
“Kyllä pitää. EU-parlamentti hyväksyi maaliskuussa tekoälyasetuksen, jonka läpinäkyvyyttä vaativa artikla edellyttää selkeästi koulutusprosessin avaamista. Pitäisi olla helpompaa selvittää, onko tekoälymallin kouluttamiseen käytetty suojattua aineistoa. Tämä vuorostaan mahdollistaa korvausten perimisen ja tilittämisen tekijöille”, Ylikallio sanoo.
EU:ssa ja Suomessa lain mukaan toisen teoksen kopioiminen koulutukseen on jo nyt kappaleen valmistusta, johon on oltava lupa.
“Koska monien tekoälyä käyttävien kaupallisten tuotteiden kehitys on vasta alkutekijöissä, on tärkeää, että sovelluksissa pitää olla näkyvissä metatietona, mitä ja miten sisältöjä koulutukseen on käytetty”, Ylikallio pohtii.
Maailmalla on kuitenkin monia käytäntöjä.
“Japanissa on ollut linjaus, että kaikki koulutuskäyttö on sallittua. USA:ssa on toisinaan esitetty, että koulutusdata käyttäminen on ”fair use” -poikkeuksen nojalla sallittua. Tämä on kuitenkin kiistanalaista. Yhdysvalloissa onkin monia kanteita vireillä tekoälyjätti OpenAI:ta vastaan koulutusdatan luvattomasta käytöstä”, Ylikallio kertoo.
Hänen mukaansa niin sanottu Bryssel-vaikutus (The Brussels Effect) voisi välillisesti pakottaa muiden maiden oikeusjärjestyksiä mukautumaan EU:n sääntelyyn.
“Vaikka EU on pienempi peluri kuin USA tai Kiina, se on erittäin merkittävä markkina-alue.”
Korvausjärjestelmä luodaan varmasti
Ylikallio uskoo, että koulutusmateriaalina käytettyjen teosten tekijöille tulee vastaava tekijänoikeuskorvausjärjestelmä kuin on luotu suoratoistoalustoille. Silloin tekijänoikeusjärjestöt neuvottelevat ja huolehtivat, että käytöstä tulee Kopiosto-korvauksen kaltainen korvaus tekijöille.
Läpinäkyvyysvaatimukset ovat ratkaisevassa asemassa sen suhteen, että vältetään verkkoalustojen vallan kasvaminen entisestään, emmekä päädy oligopoliin, jossa suuret verkkoalustat hallitsevat markkinoita.
“Koulutusdatan luvanvaraisuus (eli lisensointipakko) on ehdottomasti hyvä asia. Toisaalta se nostaa tekoälymallien kehittämisen kustannuksia. Vaikka teknonologiajäteillä olisi varaa, pienten startup-yritysten rahoitus voi olla tiukemmassa. Yksi mahdollinen kompromissiratkaisu voisi kahden eri asian yhdistäminen: lisenssimaksut otetaan käyttöön mutta samalla malliarkkitehtuurit ja muut tarvittavat materiaalit olisi julkaistava avoimella lähdekoodilla.”
Milloin tekoälyllä luotuun luomukseen syntyy tekijänoikeus?
Onko tekoälyllä tuotettu aineisto juridisesti teos, jolla on tekijä ja tekijänoikeussuoja? Tähän vaikuttaa, kuinka suuri osa lopputuloksesta perustuu inhimilliseen luomistyöhön.
“Kyse on luovan panoksen määrästä, joka arvioidaan aina tapauskohtaisesti”, Ylikallio sanoo.
Kun kehoteketju on tarpeeksi pitkä, inhimillinen luovuus ja koneen osuus sekoittuvat ja tekijänoikeus toteutuu.
Ylikallion mukaan tekoälyn avulla luotuun teokseen pitäisi liittää tieto siitä, miten se on syntynyt, millaisia ja kuinka pitkiä kehoteketjuja teos on vaatinut syntyäkseen. Se, miten tämä määritellään, on vielä kesken.
“Esimerkiksi Stigin (Pasi Siitonen) ja Matias Mellerin luoman tekoälyartisti Tellon Lovi-kappaleesta emme saatavilla olevan tiedon valossa tiedä, onko se lain tarkoittama teos, koska meillä ei ole tietoa, miten se on luotu. Suojan saadakseen tekoälyllä luovia sisältöjä tekevien tulisi esittää näyttöä, mikä kappaleessa on seurausta heidän tekemistään luovista ja omaperäisistä valinnoista. Tuottajan suojan he saavat ilman tätäkin.”
Laissa ei tulla määrittelemään, millainen kehoteketjun pitäisi olla. Tilannetta voi Ylikallion mukaan arvioida yleisten edellytysten pohjalta: Onko teos syntynyt tekijän omaperäisen itsenäisen luomistyön seurauksena niin, että se heijastaa tekijän persoonallisuutta?
“Tuomioistuimet tulkitsevat näiden edellytysten täyttymisen yksittäistapauksen perusteella. Niin kauan kuin tekoälyn avulla toteutetun aineiston tekijänoikeudellisen suojaa ei ole oikeuskäytännössä koeteltu, voi olla, että varsinaista tekijänoikeudellista suojaa ei käytännössä myönnettäisi tekoälyn avulla toteutetulle aineistolle.”
Paljonko luovia tekoja tarvitaan teoksen statukseen?
Ylikallio tutkii väitöskirjassaan muun muassa sitä, kuinka paljon ja minkälaisia luovia tekoja tarvitaan, että niiden seurauksena syntynyt sisältö voisi saada suojaa.
“Mitä enemmän tekoälyä hyödynnetään luovassa prosessissa, sitä enemmän siirrytään harmaalle alueelle sen suhteen, ovatko ihmisen tekemät luovat valinnat luonteeltaan omaperäisiä tekijänoikeuslain tarkoittamassa mielessä – vai pelkkiä teknisiä ratkaisuja. Näin on varsinkin jos nyt laajalti käytettyihin transformer-pohjaisiin malliarkkitehtuureihin aletaan yhdistää esimerkiksi perinteiselle taideteoreettiselle osaamiselle rakennettuja sääntöjä, jotka parantavat transformer-mallien taiteellista suorituskykyä. Silloin on todella vaikeaa sanoa, ovatko nämä valinnat omaperäisiä (saisi suojaa) vai teknisiä (ei saisi suojaa)”, Ylikallio selittää.
“Tekoäly kehittyy kuitenkin nopeasti. Seuraavaksi saamme nähdä tekoälyn tekemää laadukasta elävää kuvaa, jota OpenAI:n Sora jo enteilee”, Ylikallio sanoo, mutta lisää:
“Musiikki on tekoälylle haastava. Siinä on niin paljon dataa, raitoja ja aikaperspektiiviä. Eräät tekniseen puoleen perehtyneet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että transformer-arkkitehtuuri ei kerta kaikkiaan pysty saavuttamaan samaa tasoa musiikissa kuin tekstissä. Silti uskon, että muutaman vuoden sisällä tekoäly tekee sujuvasti usean minuutin kappaleita, joiden koneellinen alkuperä ei käy ilmi puutteina sävellyksen musiikillisessa johdonmukaisuudessa tai äänen laadussa.”
Vaikka tekoäly tuottaa tulevaisuudessa musiikkia ja muita sisältöjä, Ylikallio uskoo, että ihmisen tuottamat taideteokset erottuvat ainutlaatuisten näkemyksiensä ansiosta. Siksi tekoäly ei uhkaa taiteen tekemistä.
Hänen mukaansa tekoäly onkin tulevaisuudessa taiteilijoille samalla tavalla uusi työkalu kuin mitä aikoinaan olivat musiikissa vaikkapa syntetisaattorit. Sen sijaan geneeristen kuvituskuvien, yhteenvetomaisten tekstien tai taustamusiikin tuottajana tekoäly varmasti tulee ottamaan paikkansa.
“Taide on yhteiskunnan peili ja mitä enemmän tulee geneeristä tekoälysisältöä, sitä enemmän ihmiset haluavat vastareaktiona syvällisempää ja merkityksellisempää taidetta. Jotain joka vangitsee ajan hengen, zeitgeistin.”
Anton Ylikallio (s. 1988), OTM, MuM, on pianisti ja oikeustieteen väitöskirjatutkija Helsingin yliopiston Oikeustieteen tohtoriohjelmassa.
Lue lisää: Kolmannes musiikintekijöistä käyttää jo tekoälyä teoksissaan.
Tekoäly ja tekijänoikeus: mitä on näköpiirissä?
Mitähän tästä seuraa? OpenAI rohmuaa Youtube-sisältöjä tekoälynsä koulutukseen
Kuva: Adobe Stock