Luovan talouden perustana toimiva vahva tekijänoikeussuoja on Euroopan unionin merkittävä kilpailutekijä. Tekijänoikeus antaa luovien sisältöjen tekijöille ja yritysten investoinneille suojaa ja siten mahdollisuuksia tehdä tuottoa käyttöoikeuksien kaupalla.
Kaikissa EU:n jäsenvaltioissa voimaan saatettu digitaalisten sisämarkkinoiden tekijänoikeussääntely antaa välttämätöntä suojaa teosten tekijöille teknologian jatkuvissa muutostilanteissa. Tekijänoikeussuojaa tulee kehittää myös tulevalla EU:n parlamentin ja komission kaudella.
Luova ala on muutoksessa mukana – niin on oltava myös sääntelyn
EU:n tekijänoikeussääntely koostuu kolmestatoista direktiivistä, joista kaksi viimeistä hyväksyttiin vuonna 2019 ja saatettiin Suomessa voimaan tekijänoikeuslain uudistuksen yhteydessä vuonna 2023. Nyt päättymässä olevan EU:n toimielinten kauden aikana sääntelyn kohteena on ollut tekijänoikeus ja tekoäly osana tekoälyasetusta (AI Act).
Tekijät ja muut oikeudenhaltijat eivät vastusta teknologisia muutoksia tai innovaatioita. He kuitenkin tarvitsevat lainsäädännön tukea muutostilanteissa. On tärkeää, että oikeudenhaltijat saavat tehokasta ja käytännössä toteutettavaa suojaa muun muassa generatiivisen tekoälyn yritysten toimintaan puuttumiseksi.
Näiden yritysten on EU:n tekoälyasetuksen velvoittamina ilmoitettava riittävän yksityiskohtaisesti, mitä tekijänoikeudella suojattuja aineistoja ne ovat hyödyntäneet tekoälyn opettamisessa. Tekijänoikeuteen perustuvien lupien myöntäminen tekoäly-yrityksille on mahdollista vain, jos tätä avoimuusvaatimusta noudatetaan. Oikeuksien loukkaustilanteissa se myös antaa keinon puuttua loukkauksiin.
Näin EU:n tekijänoikeussääntelyn on toimittava myös käytännössä. Luovan alan tekijöillä on aina oltava loukkaustilanteessa mahdollisuus turvata tekijänoikeutensa tehokkaiden oikeussuojakeinojen avulla.
Selkeät pelisäännöt tukevat kasvua ja kehitystä
Tulevan parlamenttikauden aikana, vuosina 2024–2029, on nykyistä sääntelyä parannettava siten, että se mahdollistaa tehokkaammat ja vaikutuksiltaan rajat ylittävät kieltomääräykset esimerkiksi kaikkia piraattipalveluita vastaan.
Nykyisessä tilanteessa esimerkiksi musiikin tai av-teosten oikeudenhaltijat joutuvat hakemaan laittomien sisältöjen jakoa koskevan kieltomääräyksen jokaisessa EU:n jäsenvaltiossa erikseen sen sijaan, että laittomasti jaetun aineiston saatavuus voitaisiin kieltää yhdessä jäsenvaltiossa haetulla kieltomääräyksellä. Tämä monimutkaisuus ja hallinnollinen taakka ei toteuta digitaalisten sisämarkkinoiden häiriöttömän toiminnan tavoitetta.
Yksinoikeuteen perustuva tekijänoikeusjärjestelmä on aiemminkin osoittanut toimivuutensa erilaisissa teknologisissa murrostilanteissa. EU-tasoinen sääntely ei ole itsetarkoitus, mutta tekijänoikeussääntelyn kehittämistä on jatkettava EU:n digitaalisilla sisämarkkinoilla, jotta eurooppalaisten yhteiskuntien kivijalkoina toimivat taide ja kulttuuri voivat kukoistaa myös tulevaisuudessa.
Euroopassa luovat alat muodostavat 3,8 prosenttia työllisyydestä työllistäen 7,7 miljoonaa ihmistä. Suomessa luovien alojen parissa työskentelee 3,5 prosenttia työvoimasta ja niiden osuus BKT:stä on 3,3 prosenttia. Sisämarkkinoiden sääntöpohjaisen kehityksen tulee jatkossakin tukea kasvua ja kehitystä, varmistaa ja luoda uusia työpaikkoja sekä antaa vielä entistäkin paremmat edellytykset liiketoiminnalle.