Luovat alat pärjäsivät vuoden 2023 taantumassa paremmin kuin muut toimialat. Parhaiten pärjäsivät perinteiset kulttuurialat, kuten musiikki ja teatteri, joiden talous kasvoi taantumasta huolimatta. Tämä käy ilmi FCG:n Pasi Holmin kahdesta selvityksestä, jotka hän teki Tilastokeskuksen lukujen pohjalta. Perinteiset kasvoivat taantumasta …
Perinteisten kulttuurialojen suhdanneresilisenssi on keskimääräistä parempi sekä Tilastokeskuksen että FCG:n tutkijan selvitysten mukaan. Luovat alat muodostavat merkittävän osan kansantaloudesta. Siksi niiden kehitystä on tärkeää seurata sekä kulttuuripolitiikan että elinkeinoelämän näkökulmasta. Luovat ry tilasi FCG:n Pasi Holmilta kaksi selvitystä alojen taloudesta. …
Taiteen itseisarvosta puhutaan paljon, mutta luovan alan mahdollisuudet Suomen talouskasvun vauhdittajana jäävät usein vähemmälle. Tämä on kuitenkin paljon suurempi juttu kuin moni taloustieteilijä tulee ajatelleeksi. Itse asiassa se on jättimäinen asia. OECD:n julkaisemat kasvuluvut yllättävät OECD:n raportin mukaan ”luova ala …
Suomi elää viennistä, mutta mitä ovat tulevaisuuden vientituotteet ja miten niitä tuetaan? Luovan alan immateriaalioikeudet ja aineettomat sisällöt ovat lisääntyvissä määrin nykyajan kauppatavaraa. Silti luovat alat jäävät silppuriin, kun yritys- ja vientituista päätetään. 350 lasta tömistää innoissaan niin kovaa, että …
Luovien alojen talous kasvoi vuodesta 2021 vuoteen 2022 miljardi euroa. Luovien alojen talous oli vuonna 2021 15,8 miljardin suuruinen ja vuonna 2022 16,8 miljardi euroa. Selvityksen luovasta taloudesta on tehnyt Pasi Holm, joka työskenteli tutkimuksen alkuvaiheessa Taloustutkimuksen tutkimusjohtajana ja sittemmin …
Luovien alojen talous on kasvussa, mutta kärsii yhä koronapandemian vaikutuksesta. Taloustutkimus ja FCG selvittivät Luovat ry:n toimeksiannosta luovien alojen kansantaloudellista vaikutusta. Luovien alojen talouden koko on selvityksen mukaan 15,8 miljardia euroa. Tämä luku sisältää alan yritysten liikevaihdon ja yhteiskunnallisten toimijoiden …