Taiteen itseisarvosta puhutaan paljon, mutta luovan alan mahdollisuudet Suomen talouskasvun vauhdittajana jäävät usein vähemmälle. Tämä on kuitenkin paljon suurempi juttu kuin moni taloustieteilijä tulee ajatelleeksi. Itse asiassa se on jättimäinen asia.
OECD:n julkaisemat kasvuluvut yllättävät
OECD:n raportin mukaan ”luova ala on merkittävä taloudellinen veturi, jolla on vahva kasvupotentiaali”.
OECD:n raportin mukaan vuonna 2018 OECD-maissa luovien alojen osuus kaikista yrityksistä oli keskimäärin 7 prosenttia ja koko yritystalouden bruttoarvonlisäyksestä 2,2 prosenttia. Luovien alojen työpaikat muodostivat suurimmissa kaupungeissa ja pääkaupunkialueilla jopa yhden kymmenestä (10 %) työpaikasta.
Pandemiakriisiä edeltävällä vuosikymmenellä kulttuurialan ja luovien alojen yritysten määrän kasvu oli nopeampaa kuin muualla yritystaloudessa. Kasvu oli 18 %, kun muilla aloilla se oli 12 %. Myös työpaikkojen määrän kasvu (13,4 %) ylitti yleisen työllisyyden (9,1 %) kasvun useimmissa OECD-maissa.
EU-tasolla luovien alojen vuosittainen kasvu on ollut noin 5 % (European Investment Fund, Market Analysis of the Cultural and Creative Sectors in Europe).
Luovat alat Suomessa
Tilastokeskuksen mukaan luovat alat tuottivat 3,1 % BKT:sta ja 2,8 % työllisistä vuonna 2022. Kulttuuriammateissa päätyössään toimivia oli vuonna 2023 noin 130 600. Ala on keskimääräistä yrittäjävaltaisempi, sillä noin 25 prosenttia toimi yrittäjinä. Työ on usein projektiluonteista pätkätyötä: määräaikaisessa työssä toimi 13 prosenttia, kun taas 11 prosentilla oli useampi kuin yksi työpaikka.
Luovat ry:n FCG:llä teettämä tilasto kertoo, että luovat alat kasvoivat vuodesta 2021 vuoteen 2022 kokonaisen miljardin euron verran. Luovien alojen kokonaistalous vuonna 2022 oli kooltaan noin 16,8 miljardia euroa, josta 13,75 miljardia oli yksityisen puolen toimintaa ja loput pitkälti yhteiskunnan kulttuurilaitoksia ja opetustoimintaa.
Suurimmat alat Suomessa ovat peliala pelilaitteineen (3,9 mrd.), kirjallisuus (1,6 mrd.), musiikki (1,5 mrd.), elokuva ja av-ala (1,3 mrd.), visuaaliset taiteet (0,7 mrd.) ja teatteri- ja näyttämötaide (0,5 mrd.). Perinteisten kulttuuri- ja viihdealojen lisäksi luoviin aloihin lukeutuu tietysti myös media-ala, joka on noin 3,5 miljardin euron suuruinen sekä mainos- ja viestintätoimistot, joiden osuus on noin 1,8 miljardia.
Hallitusohjelman lupaukset ja odotukset luoville aloille
Hallitusohjelmassa on perusteltua tekstiä siitä, miten luovien alojen elinkeinotoimintaa aiotaan edistää. Hallitus lupaa erityisen luovien alojen kasvustrategian ja edistää luovien alojen kansainvälistymisen edellytyksiä.
Tässä suoria sitaatteja hallitusohjelmasta:
- ”Luovilla aloilla sekä tapahtuma-alalla on merkittävä työllisyys- ja kasvupotentiaali”.
- ”Hallitus laatii kulttuuripoliittisen selonteon, jonka yhteydessä hallitus toteuttaa poikkihallinnollisen luovien alojen kasvustrategian. ”
- ”Edistetään luovien alojen kansainvälistymistä parantamalla Creative Finlandin toimintaedellytyksiä yhteistyössä ulkoministeriön kanssa”
- ”Suomalaisen taiteen sekä luovien alojen yritysten kansainvälistymisen edellytyksiä parannetaan.
- ”Kulttuurialan roolia maakuvatyössä vahvistetaan.”
- ”Kehitetään kasvua vauhdittavia malleja av-alalle sekä muille toimialoille, kuten kirjallisuuteen ja musiikkiin.”
- ”Hallitus rakentaa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalojen välille pysyvät yhteistyön käytännöt kulttuuri- ja taidealojen elinvoimaa edistävien toimien koordinoimiseksi yhteistyössä alan toimijoiden ja edustajien kanssa.”
Hallituksen puoliväliriihi tärkeä luovien alojen tulevaisuudelle
Luovien alojen kannalta on elintärkeää, että nämä lupaukset konkretisoituvat teoiksi nopeasti. Sopeutukset ja pääsylippujen arvonlisäverokorotukset osuvat niin kipeästi luoviin aloihin, että toistaiseksi vaikutukset niille eivät ole kasvua ja kansainvälistymistä edistäviä.
Hallituksen puoliväliriiheen kohdistuu suuria odotuksia tässä suhteessa. Siellä määritellään, mitä kaksi viimeistä vuotta tehdään. Ellei hallitusohjelman sanojen muuttaminen teoiksi tapahdu siellä, kielteiset vaikutukset voivat olla merkittäviä.
Mitä luovan alan kasvun edistämiseksi pitäisi tehdä?
Luovat ry esittää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia kulttuuripoliittisesta selonteosta antamassaan lausunnossa. Ne ovat tiivistettävissä kolmeen pointtiin.
Kasvupaketti. Ensimmäinen on se, että suomalaisen sisältöliiketoiminnan kehittäminen tulisi nostaa kärkihankkeeksi. Tarvitaan siis luovien alojen kasvupaketti tai hallitusohjelman termein ”kasvustrategia”. Sen tulee sisältää sellaisia Business Finlandin elinkeino-, innovaatio- ja vientitukia, jotka aidosti soveltuvat suomalaisille luovan alan yrityksille.
Tämä edellyttää myös luovan alan erityisosaamisen ja ymmärryksen rakentamista Business Finlandin sisälle. Business Finland käyttää vuodessa noin 700 miljoonaa euroa elinkeinotoiminnan edistämiseen, ja tällä hetkellä siitä on korvamerkitty vain 18 miljoonaa luovien alojen edistämiseen.
Kansainvälistymisen ja viennin edellytysten parantaminen on välttämätöntä. Samalla tavalla kuin Suomi investoi vihreän siirtymän osaamisen vientihankkeisiin, sen tulisi panostaa myös luovan alan ja kulttuuriviennin kasvuun. Tämä tarkoittaa luovan alan vienninedistämistoiminnan turvaamista TEM:in piirissä. Tarvitaan pitkäjänteisiä hankkeita.
Toimeenpano-ohjelma. Hallituksen kulttuuripoliittisen selonteon visio Suomesta maana, jossa kulttuuriala kasvaa, kukoistaa ja luo työpaikkoja, ei toteudu itsestään. Selonteon tavoitteet pitää muuttaa todellisuudeksi ja sen sanat teoksi. Siksi hallituksen pitää tehdä konkreettinen toimeenpanosuunnitelma tai -ohjelma, joka mahdollista myös riittävän elinkeinopoliittisen edistämisen ja resurssoinnin.
Kannustava tekijänoikeusjärjestelmä. Luovien alojen talous perustuu tekijänoikeuksiin ja siihen, että luovan työn tuloksia ei voi käyttää hankkimatta asianmukaisia lupia. Digitaalisten palvelujen ja tekoälyn maailmassa tarvitaan vahva tekijänoikeussuoja ja toimivat täytäntöönpanokeinot, joilla voi sekä torjua kansainvälistä piratismirikollisuutta että saada oikeudenmukaiset korvaukset teosten käytöstä tekoälyn kouluttamiseen.
Hallituksen puoliväliriiheen kohdistuu siis suuria odotuksia. Toivon mukaan hallitusohjelman hyvät sanat konkretisoituvat siellä teoiksi ja selkeiksi toimintaohjelmiksi.
Tilastokeskuksen (8.5.2024) mukaan luovat alat tuottivat vuonna 2022 3,1 % BKT:sta ja 2,8 % työllisistä.
Jopa koronan aikana vuosina 2020 ja 2021 Luovien alojen BKT-osuus säilyi suurempana kuin useimmilla perinteisillä teollisuuden aloilla, kuten mm. paperiteollisuudella (1,4 %), elintarviketeollisuudella (1,3 %), kemian teollisuudella (2,7 %) ja puutuoteteollisuudella (0,9 %).
Luovat alat ovat globaaleja kasvualoja, ja Suomen on korkea aika tarttua tämän kasvun mahdollisuuksiin.