Luovien alojen talous kasvoi vuodesta 2021 vuoteen 2022 miljardi euroa. Luovien alojen talous oli vuonna 2021 15,8 miljardin suuruinen ja vuonna 2022 16,8 miljardi euroa.
Selvityksen luovasta taloudesta on tehnyt Pasi Holm, joka työskenteli tutkimuksen alkuvaiheessa Taloustutkimuksen tutkimusjohtajana ja sittemmin FCG:n johtavana asiantuntijana. Holmin mukaan reaalikasvu oli noin kolme prosenttia.
Musiikki kovin kasvaja
Euroissa laskien suurin kasvaja oli musiikkiala. Se kasvoi peräti 280 miljoonaa euroa.
”Musiikkiala, teatteri- ja näyttöala sekä huvipuistot ja messutoiminta kasvoivat vuonna 2022 merkittävästi”, toteaa Holm.
Suhteessa eniten kasvaneita sektoreita olivat huvipuistot, messut yms (78,6 prosenttia), teatteri- ja näyttämötaide (43 prosenttia) ja musiikki (23,5 prosenttia). Laskusuunnassa olivat kirjastot ja arkistot (-22,9 prosenttia) ja museot ja kulttuuriperintö (-8,33). Peliala ja viihde-elektroniikka aleni 70 miljoonalla eurolla, mutta koska ala on suuri, tuo lasku oli prosentteina vain 1,8 %.
Yli miljardin euron toimialoja olivat vuonna 2022 peliala ja viihde-elektroniikka (3,9 mrd.), lehdistö ja uutistoimistot (3,66 mrd.), mainos ja viestintätoimistot (1,77 mrd.), kirjallisuus (1,57 mrd.), musiikkiala (1,47 mrd.) sekä av-ala (1,27 mrd).
Koronasta elpymistä
Kasvusektorit lienevät niitä, joita korona kuritti eniten. Holmin mukaan tästä on pitkälti kyse.
”Suurin syy laskuun oli korona-pandemian vaikutus vuonna 2021. Tuolloin monet yleisötilaisuudet olivat kiellettyjä. Vuonna 2022 ne olivat jo melko kattavasti sallittuja”, Holm muistuttaa.
”Luovat alat odottavat nyt sitä, että Petteri Orpon hallitus ohjelmansa mukaisesti panostaisi kunnolla luovien alojen kasvun edistämiseen”, sanoo Luovat ry:n edunvalvontajohtaja Lauri Kaira. ” Suomi tarvitsee nyt talouskasvua ja työpaikkoja.”
”Luovat alat työllistävät kerrannaisvaikutukset huomioiden 135 000 henkilötyövuotta. Palkkatuloja syntyy noin viisi miljardia euroa vuosittain”, Holm laskeskelee. ” Luovat alat tuottavat vero- ja maksutuloja julkiselle sektorille noin kolme miljardia vuosittain.
Kulttuurilla on suuri merkitys myös paikallisesti, mistä musiikki on hyvä esimerkki. ”Musiikkiala kokonaisuudessaan ja festarit kesäisin luovat merkittävää hyvinvointia eri alueille ympäri Suomen – sekä elämyksellistä että taloudellista”, sanoo Holm.