Yksityisen kopioinnin hyvityksen puolittamiselle ei ole perusteita. Se aiheuttaisi suurta vahinkoa leikatessaan sekä maakuntien tapahtumia että taiteilijoiden korvauksia.
Koska ajat ovat kovat, valtion talousarviossa jaetaan sopeutuksia ja niukkuutta. Moniin tahoihin kohdistuu kovia leikkauksia. Minun silmissäni yksi suurimmista periaatteellisista kysymyksistä on yksityisen kopioinnin hyvityksen leikkaus.
Miksi näin? Siksi, että hyvitys ei ole harkinnanvaraista kulttuuritukea, vaan lakisääteinen korvaus yksityisen kopioinnin aiheuttamasta haitasta. Sen leikkaamiseen ei siis riitä se, että valtiolla on rahapula.
Hyvitys perustuu EU-direktiiviin ja tekijänoikeuslakiin (26 a §), jossa säädetään selkeästi, miten hyvityksen suuruus tulee määritellä ministeriön teettämien tutkimusten pohjalta. Nyt on toimittu toisin. Vaikka tutkimukset eivät osoita mitään radikaalia muutosta vuodesta 2023 vuoteen 2024, korvaus puolitettiin.
Jokainen voi miettiä, puolittuiko myös kopioinnin aiheuttama haitta vai johtuuko leikkaus valtion säästötarpeista. Jos vastaus on säästötarpeet, sellainen ei istu pohjoismaiseen oikeusvaltioon.
Mikä on yksityinen kopiointi?
Yksityiseksi kopioinniksi kutsutaan sitä, kun kuluttajat saavat lain nojalla kopioida, ladata ja tallentaa laitteilleen esimerkiksi musiikkia, tv-sarjoja ja elokuvia. Siis sopimatta ja maksamatta.
OKM:n tuoreimman tutkimuksen mukaan noin 700 000 kansalaista käyttää tätä oikeutta aktiivisesti. He lataavat ja tallentavat noin 183 miljoonaa musiikki-, elokuva- ja tv-sarjatuotetta vuodessa. Näiden markkina-arvo on suuruusluokaltaan miljardi euroa!
Varovaisimpien mahdollisten arvioiden mukaan tämä aiheuttaa noin 47 miljoonan euron vahingon, striimaustulojen ja myyntien menetyksenä. Ja – selvyyden vuoksi todettakoon – tämä haitta ei suinkaan puolitu tänä vuonna.
Tärkeitä kulttuurialan elinkeinotoiminnan ja kasvun edistämiskeskuksia
Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on lain mukaan oikeus jakaa hyvitystä kahta reittiä. Se jakaa noin puolet siitä tekijänoikeusjärjestöjen kautta suoraan tekijöille ja toisen puolen edistämiskeskuksien kautta maakunnallisille musiikkitapahtumille ja musiikki- ja elokuvahankkeille.
Edistämiskeskukset ovat Suomen mittakaavassa erittäin tärkeitä elinkeinotoiminnan ja kasvun edistäjiä:
- Musiikinedistämissäätiö MES tuki vuonna 2023 yhteensä 1761 äänitetuotantoa, live-tapahtumaa ja AV-tuotantoa. Tukea saa yli 500 eri tapahtuman järjestäjää vuosittain. Se työllistää tuhansia suomalaisia muusikkoja ja tuo iloa ja elämyksiä kaikkialle maakuntiin. Vuonna 2023 tästä tuesta 86 % kohdistui konsertteihin ja musiikkitapahtumiin kaikkialla Suomessa ja 14 % konserttivientiin ulkomaille.
- AV-alan edistämiskeskus AVEK tukee keskimäärin 140 av-tuotantohanketta vuodessa. Yksittäinen AVEKin tuki työllistää keskimäärin 7,7 henkilöä ja tuottaa yhteensä 83 työpäivää. Yhteenlasketuksi työllistämisvaikutukseksi arvioidaan 1077 henkilöä ja 57 henkilötyövuotta vuodessa.
- Visuaalisen taiteen edistämiskeskus VISEK jakoi vuonna 2023 yhteensä 63 000 eurolla työskentelyapurahan 21 työryhmälle ja taiteilijalle, jotka edustavat monipuolisesti visuaalisen alan ammattilaisia.
Leikkausten vaikutukset ovat hurjia
Näiden tukien merkittävä leikkaaminen on äärimmäisen vahingollista maakuntien viihde- ja kulttuuritarjonnalle. Sen aiheuttamat vahingot ovat merkittäviä maakuntien tapahtumien, luovan alan hankkeiden ja taiteilijoiden korvausten leikkautumisena. Kokosimme muutamia esimerkkejä tapahtumista tähän.
Koska OKM on käynnistänyt selvityksen hyvitysjärjestelmän uudistamisesta, hyvitys tulee säilyttää nykyisellä tasolla selvitysprosessin ajan sekä mahdollisen uuden järjestelmän voimaantuloa edeltävän siirtymäajan.
Yksityisen kopioinnin hyvityksen leikkaus pähkinänkuoressa 2024
Lue lisää: