Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmän uudistamisen selvitystyö on käynnistymässä, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotteessaan.
Selvityshenkilöksi on nimitetty hovioikeudenneuvos Kristiina Harenko, jonka tehtävänä on arvioida muun muassa yksityisen kopioinnin hyvityksen mahdollisia rahoitusvaihtoehtoja, käytännön toteutusta, hyvityksen tasoa sekä hyvityksen jakamista ja kohdentamista oikeudenhaltijoille. Selvityksen tulee valmistua vuoden 2024 loppuun mennessä.
Selvityshenkilön tehtävänä on tarkastella, onko ministeriön aiempien selvitysten pohjalta (Wessberg ja Leikola) löydettävissä toteuttamiskelpoinen ratkaisu vaihtoehtona budjettirahoitukselle.
Mahdollisen ratkaisun tulee olla tietoyhteiskuntadirektiivin mukainen ja turvata hyvityksen riittävä taso nykyistä budjettirahoitusta paremmin.
Tärkeä selvitystyö tekijänoikeuslakiin perustuvasta hyvitysjärjestelmästä
Asia on ajankohtainen ja kriittinen, sillä hallitus päätti kevään kehysriihessä, että yksityisen kopioinnin hyvitys puolitetaan 11 miljoonasta 5,5 miljoonaan euroon. Leikkaus tuli yllätyksenä, sillä tekijänoikeuslakiin perustuva hyvitys on vakiinnutettu aiemmin valtion budjetissa 11 miljoonaan. Hyvitys on korvaus tekijöille siitä, että kansalaisilla on tekijänoikeuslain perusteella oikeus kopioida teoksia yksityiskäyttöön. Hyvitys pohjautuu EU:n tietoyhteiskuntadirektiiviin (2001/29/EY).
Ministeriön tiedotteessa muistutetaan, että hyvityksen järjestäminen on jäsenvaltioiden vastuulla, jos niiden lainsäädäntö sallii teosten kopioinnin yksityiseen käyttöön.
Suomessa yksityisen kopioinnin hyvitys maksetaan valtion talousarvioon varatusta määrärahasta. Budjettirahoitus on ollut käytössä vuodesta 2015 lähtien. Tekijänoikeuslain mukaan valtion talousarvioon otettavan määrärahan tulee olla määrältään sellainen, että sitä voidaan pitää kohtuullisena hyvityksenä teosten kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön.
Hyvityksen oikean tason määrittämiseksi tutkitaan yksityisen kopioinnin määrää eli kopioiden valmistamista ja sen yleisyyttä. Tutkimuksen tekee opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymä puolueeton tutkimuslaitos.
Hyvitysjärjestelmä poikkeaa Euroopan muiden maiden järjestelmistä
Yksityistä kopiointia hyvitetään kaikissa EU-maissa. Korvaus kerätään kuluttajilta eri tavoin tallennusvälineiden ja -palveluiden hinnoissa. Näin Suomessakin tehtiin vuoteen 2015 asti. Kansa kutsui systeemiä ”kasettimaksuksi”.
Hyvitysmaksu korvattiin Suomessa vuonna 2015 valtion budjetista maksettavalla hyvityksellä. Silloin luotiin myös järjestelmä, jolla hyvityksen määrän kohtuullisuutta vuosittain arvioidaan.
Järjestelmäuudistusta tehtäessä luovat alat varoittivat, että valtion budjetista maksettava korvaus on altis valtiontalouden leikkauspaineille, mikä on käynyt toteen.
Nyt alan toimijoiden toiveena on, että uudistus toisi mukanaan oikeudenmukaisemman ja ajanmukaisemman hyvityksen, joka huomioi nykypäivän kulutustottumukset ja teknologian kehityksen.
Lähteet:
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedote 8.8.2024
Hallituksen aikomus leikata hyvitysmaksua herättää huolta oikeusvaltiosta
Lue lisää: luovat.org/hyvitysmaksu