Koska nykyinen 11 miljoonan hyvitys korvaa vain neljäsosan yksityisen kopioinnin luovalle alalle aiheuttamasta haitasta, sen puolittaminen ei täytä EU-direktiivin kohtuullisuusvaatimusta.
Tuore selvitys kertoo, että yksityinen kopiointi aiheuttaa vuosittain noin 46 miljoonan euron haitan musiikin ja av-aineistojen myyntien ja striimaustulojen menetyksenä. Tämä merkittävä taloudellinen menetys on laskettu Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittaisen kopiointitutkimuksen pohjalta.
Toivottavasti tämä tutkimustulos saa Petteri Orpon hallituksen uudelleenarvioimaan kehysriihensä linjausta, jonka mukaan yksityisen kopioinnin hyvitys puolitetaan 11 miljoonasta 5,5 miljoonaan euroon.
Koska kyse ei ole harkinnanvaraisesta kulttuurituesta, vaan lakisääteisestä korvauksesta, puolitus pitäisi perua. 5,5 miljoonaa euroa ei ole lain edellyttämä kohtuullinen korvaus 46 miljoonan euron haitasta.
Varovaistakin varovaisempi haitta-arvio
Taloustutkimuksen mukaan vuonna 2023 Suomessa kopioitiin tai tallennettiin kaikkiaan 188–210 miljoonaa musiikki- ja elokuvatiedostoa. Näiden tiedostojen arvo on yli miljardi euroa.
Joku varmaan kysyy nyt, miksi emme sano, että haitta on tuo miljardi euroa. Vastaus on se että opetusministeriön tutkimuksessa selvitettiin, kuinka suuri osa kopioijista olisi valmis ostamaan kopioimansa aineiston ellei kopiointimahdollisuutta olisi.
Myöntävästi vastasi 40 prosenttia musiikkia ja 17 prosenttia elokuvia kopioineista. Vain tämän joukon kopiot ja lataukset otettiin mukaan laskelmaan. Tämän lisäksi heiltäkin otettiin mukaan vain kymmenesosa (10 prosenttia) heidän kopioimistaan tiedostoista!
Tämä haitta-arvio on siis varovaistakin varovaisempi. Juuri siksi on käsittämätöntä, että hallitus aikoo puolittaa hyvityksen, joka tähänkin asti on korvannut alle neljänneksen (23,9 prosenttia) tästä varovaisesti arvioidusta haitasta.
Hyvitys perustuu lakiin
Hyvityksen suuruus ei ole jäsenmaan vapaasti päätettävissä. Sekä EU:n tietoyhteiskuntadirektiivi että Suomen laki vaatii valtiota hoitamaan yksityisen kopioinnin aiheuttamasta haitasta ”kohtuullisen korvauksen” luovan työn tekijöille.
Suomessa hyvitys on vuodesta 2015 lähtien maksettu valtion budjetista, ja summa on ollut vuosittain 11 miljoonaa euroa. Koska sitä ei ole kertaakaan korotettu, sen reaaliarvo on pudonnut noin viidenneksen.
Suomessa on lakisääteinen järjestelmä, jossa hyvityksen taso arvioidaan vuosittain ministeriön teettämän tutkimuksen perusteella.
Korvaustaso on tämän tutkimuksen perusteella vahvistettu viimeksi vuoden 2024 budjettia tehtäessä. Miten korvaus voidaan ajatella laillisesti puolitettavan tuosta tasosta, kun kopioinnin määrä ei ole puolittunut vuodesta 2023?
Digitalisoituminen moninkertaisti haitan
Oikeus yksityiseen kopiointiin otettiin tekijänoikeuslakiin 1980-luvulla. Silloin se oikeutti käytännössä nauhoittamaan musiikkia kasettinauhurilla.
Digitalisoituminen mullisti yksityisen kopioinnin taloudellisen merkityksen. Sen ansiosta tuli mahdolliseksi ladata itse myyntituote. Nykyisin tuo laki sallii ladata, tallentaa ja kloonata juuri niitä samoja digitiedostoja, joita suoratoistopalvelujen kautta myydään.
Ero on sekä käytännössä että periaatteessa suunnaton. Oikeus monistaa ja ladata maksutta tuotteita aiheuttaa aivan eri luokan markkinahäiriön kuin 80-luvun kasettinauhurien rahisevat nauhoitteet.
Hyvitysjärjestelmän uudistamista selvitetään
Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut selvityshenkilön miettimään, voisiko hyvitysjärjestelmää uudistaa. Tämä on viisas teko. On hyvä katsoa, millaisella järjestelmällä direktiivin edellyttämä hyvitys pystyttäisiin parhaiten hoitamaan.
Olisi tietysti oikein, että selvityksen ajan hyvitys pidettäisiin vakiintuneella tasolla. Ei ole ihan normaalia, että selvitystyö korvausjärjestelmän uudistamiseksi aloitetaan lakisääteisen korvauksen puolittamisella.
Korvauksen leikkaus ei myöskään ole kansantaloudellisesti viisasta. Leikkauksen vaikutukset koronasta elpyvään toimialaan sekä alueelliseen kulttuuri- ja tapahtumatarjontaan ovat äärimmäisen pahat. Se leikkaa kasvua, vaikka nyt tarvittaisiin kasvun vauhdittamista.
Kuten yleisesti tiedetään, osa hyvitysvaroista jaetaan kulttuurin edistämiskeskusten tukina taiteen tekoon ja kulttuuritapahtumien järjestämiseen. Näille tapahtumille ja hankkeille tuon tuen romahtaminen merkitsee katastrofia.
Lue lisää
Tutkimus yksityisen kopioinnin aiheuttamasta haitasta luovalle alalle
OKM käynnistää selvityksen yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmästä