Luovat alat elpyvät hiljalleen korona-ajan rajoituksista, mutta vuoteen 2024 on ladattu paljon odotuksia. Mennyt vuosi 2023 on ollut luovien alojen kannalta kaksijakoinen. Siinä on sekä hyvää että pettymyksiä.
Positiivista on ollut, että live-tapahtumissa, konserteissa ja elokuvissa käyminen on onnistunut elpymään kohtuullisesti sen jälkeen, kun edellinen hallitus luopui kohtuuttomista koronarajoituksistaan maaliskuussa 2022.
Positiivista on myös, että nykyisen hallituksen ohjelmassa on historiallisen paljon konkreettisia lupauksia luovien alojen elinkeinotoiminnan edistämisestä.
Negatiiviselle puolelle pitää kirjata, että elinkeinotoiminnan edistäminen lähti liikkeelle vähän yskien. Elokuva-alan suureksi yllätykseksi budjetista tipahtivat aluksi pois AV-alan tuotantokannustimen määrärahat. Onneksi TEM tiedotti jo lokakuussa, että tuotantokannustimen rahat palautettiin budjettiin. Sen sijaan Creative Business Finland -ohjelma nähtävästi loppuu, eikä mitään vastaavaa ole luvattu sen tilalle.
Surullista on myös se, että luovan alan ammattilaiset joutuivat hallituksen työttömyysturvauudistuksen kärsijöiksi ikävän monella tavalla. Koska työttömyysturvan uudet ehdot on selvästi suunniteltu kuukausipalkkaisia työntekijöitä ajatellen, ne ovat pätkätöitä tekevälle taiteilijalle monasti mahdottomia. Luovalla alalla kuukausipalkkaisia töitä on tarjolla vain harvoille. Siksi luoville aloille pitäisi tehdä alan työmarkkinoiden erityisolosuhteet huomioivaa erityissääntelyä samalla tavalla kuin tähänkin asti.
Koska valtiontalouden sopeutustarve on suuri, positiiviselle puolelle pitää kirjata myös se, että leikkaukset kulttuurirahoitukseen ovat toistaiseksi olleet pelättyä pienempiä.
Miltä vuosi 2024 näyttää luoville aloille?
Alkavan vuoden osalta ennustajien kristallipallot ovat kovin sumuisia. Ukrainan sodan jatkuminen ja uudet madonluvut valtiontalouden lisäsopeutusten tarpeesta tuovat tummia pilviä taivaanrannalle.
Toivottavasti hallitus ei lyö lyötyä, vaan ymmärtää että koronasta toipuva kulttuuriala tarvitsee nyt kasvun edistämistä eikä leikkauksia! Koska luovat alat ovat merkittävä työllistäjä ja kasvun tuoja, niihin panostaminen on kansantaloudellisesti järkevää.
Tilastokeskuksen mukaan luovat alat ovat monin verroin suurempi työllistäjä kuin esimerkiksi metsä- tai kemian teollisuus. Niiden BKT-osuus on suurempi kuin esimerkiksi paperiteollisuudella, ravintola- ja majoitusalalla tai maataloudella.
Hallitusohjelman kirjaukset luovien alojen elinkeinotoiminnan edistämisestä ovat poikkeuksellisen vahvoja ja selkeitä. Luovat alat odottavatkin mielenkiinnolla tietoa siitä, miten TEM, Business Finland ja OKM organisoivat ja budjetoivat näiden tärkeiden kohtien toteuttamisen.
-
”luovilla aloilla sekä tapahtuma-alalla on merkittävä työllisyys- ja kasvupotentiaali”
-
”hallitus laatii kulttuuripoliittisen selonteon, jonka yhteydessä hallitus toteuttaa poikkihallinnollisen luovien alojen kasvustrategian”
-
”Edistetään luovien alojen kansainvälistymistä parantamalla Creative Finlandin toimintaedellytyksiä yhteistyössä ulkoministeriön kanssa”
-
”Suomalaisen taiteen sekä luovien alojen yritysten kansainvälistymisen edellytyksiä parannetaan
-
kulttuurialan roolia maakuvatyössä vahvistetaan”
-
”Kehitetään kasvua vauhdittavia malleja av-alalle sekä muille toimialoille, kuten kirjallisuuteen ja musiikkiin”
-
”Hallitus rakentaa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalojen välille pysyvät yhteistyön käytännöt kulttuuri- ja taidealojen elinvoimaa edistävien toimien koordinoimiseksi yhteistyössä alan toimijoiden ja edustajien kanssa.”
Rydmanin ministeriöllä avainrooli luovien alojen elinkeinotoiminnan edistämisessä
Elinkeinotoiminnan edistäminen on pääasiassa Työ- ja elinkeinoministeriön ja sen alaisen Business Finlandin vastuulla. Sektoriministeriöillä – kuten mm. maa- ja metsätalousministeriöllä, liikenne- ja viestintäministeriöllä ja opetusministeriöllä – on oma tärkeä roolinsa.
Siksi hallitusohjelman maininnat poikkihallinnollisesta yhteistyöstä elinkeinoministeri Wille Rydmanin ja tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan joukkojen kesken ovat tärkeitä.
Odotukset ovat korkealla Orpon hallituksen suhteen
Luovien alojen kehittyminen on koko kansakunnan etu. Luovat ry on aktiivisesti yhteydessä asiasta vastaaviin ministeriöihin, jotta kehitys menisi täysillä eteenpäin.
Tietoisuus luovien alojen kansantaloudellisesta merkityksestä on kasvanut hiljalleen. Hallitus hallitukselta asiaan on kiinnitetty enemmän huomioita. Elinkeinotoiminnan edistämisapparaatti on rakentunut askel askeleelta.
Marinin ja Sipilän hallitusten ottamat askeleet luovien alojen edistämiseksi tunnetaan. Niitä olivat mm. tuotantokannustimien, kasvusopimusten ja Creative Business Finlandin luonti.
Nyt on Orpon hallituksen vuoro. Hallitusohjelman sanat pitää muuttaa nopeasti teoiksi.