Suomi elää viennistä, mutta mitä ovat tulevaisuuden vientituotteet ja miten niitä tuetaan? Luovan alan immateriaalioikeudet ja aineettomat sisällöt ovat lisääntyvissä määrin nykyajan kauppatavaraa. Silti luovat alat jäävät silppuriin, kun yritys- ja vientituista päätetään.
350 lasta tömistää innoissaan niin kovaa, että laulajien äänet peittyvät. Opettajat pyyhkivät silmäkulmiaan tyttösankareista kertovan They Changed the World -laulun aikana.
Olemme huhtikuussa 2024 oregonilaisessa alakoulussa testaamassa miten Mimmit-yhtyeeni laulut uppoavat amerikkalaisille. Ja kyllähän ne uppoavat, sekä lapsille että aikuisille. Olen itsekin liikuttunut saamastamme vastaanotosta ja samalla mietin mikä vientipotentiaali minulla on käsissäni. Kohderyhmä on valtava. Realistina tiedän kuitenkin, että emme pysty tähän yksin.
Suomi elää viennistä. Suomen valtionjohto tietää tämän. Yrityksiä ja samalla myös vientiä tuetaan vuosittain lähes kahdella miljardilla eurolla suorana tukena. Presidentit ja ministerit ovat raijanneet yritysjohtajia vuosikymmeniä pitkin maita ja mantuja vienninedistämismatkoille. Mutta haluaako Suomi oikeasti modernia, sisältöihin ja brändeihin perustuvaa vientiä? Ikävä kyllä siltä ei näytä.
Luovat sisällöt ja aineettomat oikeudet nykyajan vientituotteita
Massiiviset leikkaukset iskevät kovaa kulttuurin vapaalle kentälle. Kulttuurin vapaalla kentällä toimii suuri määrä taiteilijoita ja yrityksiä, joista monet harjoittavat vientiä. Tähän joukkoon kuuluu myös oma yritykseni. Yritykseni tuottaa musiikkia, animaatioita, TV-sarjoja, kirjoja, kuunnelmia, oppimateriaalia sekä live-esityksiä. Liiketoiminta on skaalautuvaa, jossa kohdemarkkina on periaatteessa koko maailma. Rahallisen tuloksen lisäksi kulttuurivienti vahvistaa Suomi-kuvaa maailmalla. Ainakin oregonilaisille koululaisille ja opettajille Suomi näyttäytyy kiinnostavana ja positiivisena maana konserttimme jälkeen.
Erilaisten sisältöjen ja aineettomien oikeuksien tuottaminen on entistä suurempi osa maailmantaloutta. Jos Suomi ei pysy tässä kehityksessä mukana, on turha toivoa talouskasvua ja parempaa tuottavuutta.
Taiteilijat ovat luovuuden ammattilaisia. Kulttuurialan yritykset pursuavat uusia ideoita ja innovaatioita. Vaikka alan yritykset ovat tyypillisesti pieniä mikroyrityksiä, ne työllistävät merkittävästi freelancereita sekä muodostavat toisten yritysten kanssa tärkeitä alihankintaketjuja.
Kulttuurialan yritysten toiminta alkaa usein tyhjästä kuten luovan alan start upit tapaavat syntyä: yhden ihmisen tai pienen ryhmän luovasta ideasta, joka parhaimmillaan kasvaa kaikkien tuntemaksi kansainväliseksi brändiksi, kuten vaikkapa Muumit. Taiteilijoiden yritykset eivät kuitenkaan pysty vientiin yksin, niin kuin eivät mitkään muutkaan yritykset.
Kulttuurialan potentiaali täysimittaisesti käyttöön
Pääministeri Petteri Orpo perusti työryhmän miettimään keinoja, joilla Suomen talous saadaan kasvuun. Tässä muutamia ideoita, joiden avulla kulttuurialan potentiaali saadaan täysimittaisesti käyttöön. Nämä keinot eivät maksa mitään ylimääräistä.
1. Asennemuutos. Kaikki työ on oikeaa työtä ja arvokasta sellaista. Lopetetaan luovan työn mollaaminen ja ollaan sen sijaan ylpeitä omasta, ainutlaatuisesta kulttuuristamme. Negatiivisuus, kyräily ja kateus ei johda mihinkään. Toisen onnistuminen ei ole itseltä pois. Torille voi lähteä myös taitelijan menestyksen vuoksi!
2. Stop leikkauksille. Lopetetaan kulttuurin vapaan kentän leikkaukset tähän. Kulttuurialan vapaa kenttä näytti sitkeytensä koronapandemian aikana. Mutta sitkeinkin murtuu joskus. Jos leikkauksia jatketaan on alan ekosysteemi vaarassa. Silloin menetetään mahdollisuus myös kasvua tuovaan vientiin sen lisäksi että kotimainen tarjonta kuihtuu pois. Kulttuurin vapaan kentän osuus valtion budjetista on alle 0,1 %. Tästä leikkaamalla valtion talous ei pelastu. Ilman suomalaista kulttuuria ei ole Suomea.
3. Kulttuurialan yritykset mukaan. Uudistetaan tukien kriteerit vastaamaan nykyaikaa. Myös sisältö voi olla innovaatio! Tuotteen ei tarvitse olla paperikone tai lenkkimakkara, laulu tai TV-sarja on tuote mitä suuremmissa määrin. Se, kuinka monta työntekijää yrityksessä on, ei määritä vientipotentiaalia. Tunnistetaan kulttuurialan yritysten erityispiirteet. Luotetaan yrityksiin, niissä on paras tieto siitä, mihin tukea tarvitaan. Kukaan ei halua tuhlata tässä tilanteessa rahaa hankehumppaan.
Taiteen kultakausi 1800-luvun lopulla johdatti Suomen itsenäisyyteen. Suomi tarvitsee juuri nyt rohkeaa ajattelua ja uusia ideoita. Annetaan luovuudelle mahdollisuus!