Korona-ajan vaikutukset näkyvät tilastojen mukaan yhä alan kävijämäärissä ja kotitalouksien kulttuuriin käyttämien eurojen määrissä. Kulttuuria kurittavat päätökset hidastavat nyt elpymistä.
Tilastokeskuksen tietoasiantuntija Ella Pitkäsen mukaan kulttuuriala ei ole käyntimäärien ja kotitalouksien rahankäytön perusteella vieläkään täysin toipunut korona-ajasta. Monilla sektoreilla kävijämäärät ovat edelleen selvästi pienempiä kuin ennen pandemiaa.
Vuosina 2020–2022 koronarajoitukset pakottivat museot, kirjastot, teatterit, konserttisalit, keikkapaikat ja elokuvateatterit joko sulkemaan ovensa tai rajoittamaan vierailijoidensa lukumääriä. Tällä on ollut pitkäkestoisia vaikutuksia.
Elokuvateatterien kävijämäärät palautuneet heikoimmin korona-ajasta
Eri luovat alat ovat elpyneet eri tahtiin. Parhaiten pärjäävät museot ja sinfoniaorkesterit, heikoimmin elokuvateatterit ja kirjastot.
Museoissa kävijöitä oli vuonna 2019 7,6 miljoonaa ja vuonna 2023 8,7 miljoonaa. Kävijämäärä on siis jo 4,5 % suurempi kuin ennen koronaa. Myös sinfoniaorkesterien asiakkaat ovat palanneet musiikin pariin. Kävijöitä oli saman verran eli 1,1 miljoonaa henkeä sekä vuonna 2019 että 2023.
Kaikilla muilla aloilla meneekin sitten selvästi heikommin. Elävän musiikin keikoilla ja konserteissa pudotusta on edelleenkin 7,5 %. Kävijöitä oli vuonna 2019 noin 8 miljoonaa ja vuonna 2023 noin 7,4 miljoonaa.
Esittävän taiteen sektorilla (puhe- ja tanssiteatterit sekä sirkukset) pudotusta on 10,8 %. Niiden esityksissä kävi 3,7 miljoonaa ihmistä vuonna 2019 ja 3,3 miljoonaa vuonna 2023.
Kirjastoissa oli vuonna vuonna 2019 53,7 kävijää ja vuonna 2023 vain 47,7 miljoonaa. Käyntimäärit alenivat siis 11,2 % eli 6 miljoonalla hengellä.
Kaikein heikoimmin koronarajoituksista ovat toipuneet elokuvateatterit. Niillä oli vuonna 2019 8,4 miljoonaa kävijää ja vuonna 2023 vain 7,2 miljoonaa kävijää. Pudotusta siis1,2 miljoonaa ihmistä eli 14,3 %.
Leikkaukset ja alv-korotukset hidastavat elpymistä
Ella Pitkäsen mukaan ”kulttuurialan toipuminen saattaa vaikeutua entisestään, kun pääsylippujen arvonlisäveroprosentin korotus ja leikkaukset kulttuurin valtionrahoitukseen pakottavat palveluiden tarjoajat nostamaan hintojaan, supistamaan tarjontaansa tai jopa lakkauttamaan kokonaan toimintansa.”
Tähän huoleen on helppo yhtyä. 17 miljoonan euron leikkaus kulttuurimäärärahoihin ja 5,5 miljoonan euron leikkaus yksityisen kopioinnin hyvitykseen tuntuvat alamme yrittäjäkentän pienissä rahoissa kipeästi. Siksi leikkausten vaikutukset voivat yllättää niiden tekijät.
Artikkelin mukaan alv:n korotus vähentää erityisesti pienituloisten kulttuuriin käyttämää rahaa, sillä “mitä suurituloisempi talous, sitä suurempi on niiden elokuvateattereiden, teattereiden, konserttitilojen, museoiden, kirjastojen ja kulttuurikohteiden palveluihin vuodessa käyttämä euromäärä suhteessa kokonaistuloihin. (Tilastokeskus, kotitalouksien kulutus.)”
Kirjoittaja muistuttaa, että “suomalaisten kulttuuriosallistumisen tulevaisuudesta puhuttaessa on tärkeää pitää mielessä, että taidekokemuksilla on tutkimusten mukaan lukuisia positiivisia vaikutuksia yksilön hyvinvointiin.”
Millä saada yleisö uudestaan liikkeelle?
Kulttuuri- ja viihdetapahtumien tukien vipuvaikutus on tutkimusten mukaan tehokas. Kun maakunnassa tai kaupungissa tapahtuu, sitä hyötyvät niin majoitus- ja ravintolapalvelut kuin monet muutkin. Myös vaikutukset alueen viihtyisyyteen ovat kiistattomat. Sekä tutkimukset että kokemukset osoittavat, että ihmiset viihtyvät siellä, missä on iloa ja elämää.
Kulttuuri- ja viihdetapahtumiin laitettu tukieuro tuottaa markkinoilla moninkertaisen tehon, sillä yleisö laittaa pääsylipun lisäksi rahaa moneen muuhunkin. Sama ei toteudu, kun jäädään kotisohvalle.
Koska luovat alat ovat myös merkittävä työllistäjä ja kasvun lähde, olisikin syytä miettiä nopeasti keinoja, joilla väki saadaan jälleen liikkeelle.