- Yli yhdeksän kymmenestä suomalaisesta tietää piraattien levittämisen laittomaksi ja pitää sitä myös tuomittavana.
- Silti joka seitsemännessä kotitaloudessa piraattitiedostoja joko ladataan tai striimataan.
- Striimaaminen on nykyisin jonkin verran yleisempää (14 %) kuin piraattien lataaminen (12 %).
Muun muassa nämä tulokset käyvät ilmi Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien LYHTY teettämästä Taloustutkimuksen Tekijänoikeusbarometrista. Vuosittaisen Tekijänoikeusbarometrin piratismi-osassa selvitettiin sekä lain tuntemusta, asenteita piratismia kohtaan että vastaajien omaa piratismikäytöstä.
Piratismi tiedetään laittomaksi ja tuomitaan moraalisestiValtaenemmistö suomalaisista tietää nettipiratismin laittomaksi. 94 % väestöstä pitää piraattien levittämistä ja 86 % niiden lataamista laittomana.
Suomalaiset myös tuomitsevat laajalti piratismin. Erityisen vahvasti tuomitaan piraattien levittäminen. Vain 5 % väestöstä pitää musiikin tai elokuvan luvatonta levittämistä internetissä hyväksyttävänä. Piraattiaineiston lataamisen Internetistä hyväksyy 14 % väestöstä.
Nuorten asenteet kehittyneet
Nuorison (15-24 -vuotiaat) asenteet ovat kehittyneet vahvasti vuosien mittaan. Muutamassa vuodessa piraattien levittämisen hyväksyttävyys on pudonnut alle kolmasosaan entisestään.
Kun vuonna 2009 31 prosenttia nuorista hyväksyi piraattien levittämisen internetissä, nyt sen hyväksyy 9 prosenttia heistä. Kun vuonna 2009 42 prosenttia nuorista hyväksyi piraattien lataamisen internetistä, nyt sen hyväksyy 26 prosenttia heistä.
Levittäminen harvinaista, striimaus yleisintä
”Valtaosa väestöstä ei levitä eikä käytä piraattitiedostoja ja myös tuomitsee piratismin henkilökohtaisesti. Nuorten joukossa on tapahtunut hienoa kehitystä, käyttöluvut ovat vuoteen 2009 verrattuna puolittuneet. Silti on yhä olemassa tietty joukko, joka käyttää laittomia piraattipalveluja, sillä 12 %:ssa kotitilauksissa ladataan ja 14 %:ssa striimataan piraattitiedostoja”, summaa tuloksen projektinjohtaja Lauri Kaira.
Tulosten mukaan kaikkein vähäisintä on piraattitiedostojen tarkoituksellinen levittäminen. Vain 3 % koko väestöstä ja 5 % nuorista kertoo, että heidän kotoaan käsin levitetään piraatteja.
Lataaminen levittämistä on yleisempää. 12 % vastaajista kertoi, että hänen perheessään on ladattu Internetiin luvatta laitettua musiikkia, elokuvaa tai tietokonepeli. Kehitys on kulkenut parempaan suuntaan sillä vuonna 2012 näin vastasi 15 % ja vuonna 2011 21 %.
Nuorten maailmassa piraattitiedostoja ladataan enemmän. Nuorista (15-24-vuotiaat) 29 % kertoo, että heillä ladataan piraattitiedostoja. Tässä on pientä nousua viime vuodesta (25 %). Pitkän aikavälin trendi on kuitenkin positiivinen. Nuorten luvut ovat muutamassa vuodessa puolittuneet. Vuonna 2011 nuorten luku oli 47 % ja vuonna 2009 peräti 61 %.
Suoratoisto-palvelut ovat nousseet piratismin yleisimmäksi muodoksi. 14 % koko väestöstä ja 35 % nuorista kertoo käyttäneensä musiikkia, elokuvaa tai pelejä internetin laittomista striiming-palveluista.
”Laittomista striimauspalveluista katselu näyttää vakiintuneen yleisimmäksi piratismin muodoksi,” sanoo tutkimusjohtaja Tuomo Turja Taloustutkimuksesta. ”Tämä on yleistä erityisesti nuorimpien, alle 25-vuotiaiden keskuudessa, mutta lähes yhtä usein sitä ilmoittavat tekevänsä 25-34-vuotiaat. Muutenkin tuntuu siltä, että ainakin osa nettipiratismin aikakaudella kasvaneista jatkaa laittomista lähteistä viihteen kuluttamista myös varhaiskeski-ikäisinä.”
Fyysinen piratismi vähäistä
Fyysinen piratismi on erittäin vähäistä. Vain 1 %:ssa kotitalouksista on vuoden sisällä ostettu Suomessa piraattilevyjä, -elokuvia tai – tietokonepelejä ja vain 2 % on tuonut sellaisia mukaan ulkomaanmatkalta. Nuorison käsitys eroaa tässäkin jonkin verran koko väestöstä, turistituonti 2 % ja Suomesta ostaminen 4 %.
Tekniset tiedot
Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien Lyhty-projektin toimeksiannosta. Kohderyhmään kuuluivat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset. Touko-kesäkuun vaihteen Omnibus-kierroksella haastateltiin 992 henkilöä henkilökohtaisilla haastatteluilla. Otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen ja talouden koon mukaan kohderyhmää edustavaksi. Tutkimuksen virhemarginaali on enimmillään 3.2 prosenttiyksikköä suuntaansa.