Kuusi konkreettista keinoa, joilla luovien alojen kasvupotentiaali voidaan valjastaa käyttöön.
Pääministeri Orpon hallitusohjelma toteaa, että monipuolinen ja arvostettu taide- ja kulttuurielämä on sivistysvaltion tunnusmerkki ja kulttuurialan kasvu tukee koko yhteiskuntaa vahvistaen sen hyvinvointia, luovuutta ja kestävyyttä.
Luovat alat ovat merkittävä työllistäjä ja talouskasvun luoja Suomessa, luoden yli 130 000 työpaikkaa, 3,1 % BKT:stä ja 16,8 miljardin euron talouden, josta noin 14 miljardia on yksityissektorilla. Luovat alat ovat tässä merkittävämpi kuin monet perinteiset teollisuuden alat.
Luovat ry on viestinyt näkemyksensä keskeisiin ministeriöihin puoliväliriihtä varten.
“Lukujen ja kansainvälisten esimerkkien valossa on selvää, että Suomen kaltaisessa korkean osaamisen maassa luovilla aloilla tulisi olla selvästi suurempi rooli kasvun ja työllisyyden luojana. Kulttuuriin panostaminen on yhteiskunnalle kannattava investointi ja luovien alojen kasvumahdollisuuksiin tarttuminen edellyttää hallituksen puoliväliriihessä strategista uudelleen ajattelua”, sanoo Vappu Aura, Luovat ry:n puheenjohtaja.
Luovat ry on esittänyt kuutta konkreettista keinoa tähän pääsemiseksi:
1) Kulttuuripoliittisen selonteon ja kasvustrategian toimeenpano
Kulttuuripoliittisessa selonteossa luodaan tulevaisuuskuvaa Suomesta maana, jossa taide ja kulttuuri rakentuvat Suomea vahvistavaksi ja yhdistäväksi voimaksi inspiroiden rakentamaan kestävämpää, elinvoimaisempaa ja inhimillisempää tulevaisuutta.
Hallituksen on syytä käynnistää kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanosuunnitelma ripeästi selonteon tavoitteiden saavuttamiseksi. Vision toteuttaminen edellyttää, että selonteon toimeenpanoon varataan riittävästi resursseja ja toimeenpanoon otetaan mukaan alan toimijoita. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin pidättäytyä toimista, jotka ovat selonteon tavoitteiden vastaisia – kuten esimerkiksi lisäleikkauksista kulttuuribudjettiin.
Vähintään yhtä tärkeää on selontekoa tukevan luovan alan kasvustrategian toimeenpano. Kasvustrategia valmistuu tänä keväänä ja sisältää useita käytännön toimia, joilla toimialan potentiaali on mahdollista lunastaa. On tärkeää, että selonteko ja kasvustrategia määrittävät jatkossa poikkihallinnollisesti kaikkea kulttuurin kannalta merkittävää päätöksentekoa hallintorajoista riippumatta.
2) Luovien alojen kilpailukyvyn turvaaminen ajantasaisella sääntelyllä
Parhaillaan on käynnissä useampia hankkeita, joiden oikea toimeenpano on tärkeää luovien alojen kilpailukyvyn ja tulevaisuuden menestyksen kannalta. Ajantasaisella sääntelyllä tulee turvata reilut pelisäännöt ja menestymisen mahdollisuudet luovien sisältöjen tekijöille ja yrityksille.
Kuten kulttuuripoliittisessa selonteossa mainitaan, teoksen hyödyntämisen on aina tuotava korvaus tekijälleen. Parhaillaan käynnissä olevassa EU:n tekoälyasetuksen toimeenpanossa tätä periaatetta ei tule vaarantaa vaan myös jatkossa teosten ja muun sisällön hyödyntämisen tulee perustua sopimuksiin. Sekä kotimaisella että EU-tasolla tulee varmistaa, että tekoälyalustat kunnioittavat tekijänoikeuksia ja tekijänoikeudella suojatun sisällön käyttämiseen tekoälymallin kouluttamisessa on aina oltava oikeudenhaltijan lupa. Jotta tätä oikeutta voidaan valvoa, tulee koulutusprosessissa käytettyjen aineistojen tietojen olla avoimesti saatavilla.
Myös luovien alojen kilpailukykyä heikentävän verkkorikollisuuden torjunnasta on huolehdittava. Kyberturvallisuusdirektiivin toimeenpano ja siihen liittyvä verkkotunnusmääräys on säädettävä siten, että verkkotunnusten myyjät keräävät jatkossakin asiakkaistaan luonnollisen henkilön tietoja, mikä mahdollistaa tutkinnan. Samoin olisi tärkeää, että Ruotsin ja Tanskan esimerkkiä seuraten, rangaistusmaksimi IP-rikosten törkeästä tekomuodosta nostettaisiin kuuteen vuoteen vankeutta, mikä laajentaisi poliisin keinovalikoimaa vakavia rikoksia tutkittaessa. Hallituksen on huolehdittava siitä, että Suomesta ei muodostu verkkorikollisuuden turvasatamaa eikä eurooppalaisia direktiivejä meillä heikennetä.
3) Yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä uudistettava ja leikkaukset peruttava
Yksityisen kopioinnin hyvitys on EU-direktiiviin perustuva lakisääteinen korvaus siitä haitasta, joka aiheutuu kuluttajien oikeudesta ladata, tallentaa ja kopioida ilmaiseksi musiikkia, tv-sarjoja, kuvia, tekstiä ja elokuvia. Opetus- ja kulttuuriministeriön ulkopuolisella selvityshenkilöllä teettämä selvitys esittää, että yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmää kehitettäisiin budjettirahoitteisesta tallennuspohjaiseksi. Uudistuksen tavoitteena on saattaa järjestelmä EU-direktiivin mukaiseksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tulee edistää selvityksen ehdottamia uudistuksia ripeästi, jotta Suomeen saadaan vastaava hyvitysmaksujärjestelmä kuin muissakin EU-maissa. Tekijänoikeuslain mukaan hyvityksen tulee olla kohtuullinen. Yksityisen kopioinnin oikeudenomistajille aiheuttama haitta on tutkitusti noin 45 miljoonaa euroa. Tästä huolimatta hallitus leikkasi hyvityksen viime vuonna yllättäen puoleen – 11 miljoonasta 5,5 miljoonaan euroon, mitä ei voida pitää kohtuullisena. Siihen asti, kunnes mahdollinen siirtyminen uuteen järjestelmään tapahtuu, tulisi korvaus palauttaa vähintään aiemmalle tasolle 11 miljoonaan euroon.
4) Luovien alojen kansainvälistymistä ja vientiä edistettävä käytännössä
Hallitusohjelmassa luovien alojen kansainvälistymisen edellytyksiä luvataan edistää. Tähän mennessä rahoitusta tältä alueelta on kuitenkin vain leikattu, viimeisimpänä opetus- ja kulttuuriministeriön noin neljänneksen leikkaukset alan vientiorganisaatioiden yleisavustuksiin.
Suomi kulkee luovien alojen viennin tukemisessa täysin vastakkaiseen suuntaan kuin esimerkiksi muut Pohjoismaat, jotka päinvastoin vahvistavat ja lisäävät panostuksiaan vientiorganisaatioihin. Mm. Norjassa satsaus musiikkivientiin on kolminkertainen verrattuna Suomeen, ja Islannissa suhteutettuna markkinan kokoon noin kymmenkertainen.
Luovien alojen vientiorganisaatiot ovat niitä, jotka tuovat alan toimijat yhteen ja toteuttavat käytännön toimia kuten vientimatkoja, showcase- ja verkostoitumistilaisuuksia, ulkomaisia vientihankkeita, valmennuksia ja neuvontaa. Näillä toimilla on onnistuttu nostamaan Suomen kulttuurivienti voimakkaaseen kasvuun viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Luovan alan vienninedistämistoimintaan tulisikin panostaa suuntaamalla resursseja hallitusohjelmassa luvattuun kansainvälistymisen edistämiseen vientiorganisaatioille. Jo noin 0,5-1 miljoonan euron rahoitus olisi merkittävä panostus, ja tuottaisi näkyviä tuloksia.
5) Toimivammat rahoituspolut luovalle alalle
Luovien alojen rahoituksen tulisi olla mahdollisimman hyvin käytettävissä konkreettiseen, kasvua luovaan toimintaan. Tällä hetkellä Business Finlandin tukia myönnetään varsin vähän luovalle alalle, ja uuden t&k-rahoituksenkin kriteerit ovat soveltumattomat valtaosalle yrityksistä.
TEM:n oman raportin (2023:12) mukaan keskeisimmät rahoitustarpeet liittyvät teosten tuotantojen ja muun sisällön rahoitukseen sekä varhaisen vaiheen aihioiden kehittämiseen. Haasteina ovat myös IP:n arvottamismallien hyödyntäminen, sisältöihin liittyvät uponneet kustannukset ja pitkä aika kustannusten syntymisestä kassavirtaan.
Business Finlandissa tulisikin mahdollisimman pian pilotoida sisältövetoisen innovaatiotoiminnan uutta rahoitusinstrumenttia, jonka ehdoissa huomioidaan yrityskoon pienuus ja edellä mainitut sisältöliiketoiminnan erityispiirteet. Tämä on ollut vahvasti esillä myös luovan talouden neuvottelukunnassa vielä kesken olevassa luovan alan kasvustrategiatyössä.
6) Tuotantokannustin vakiinnutettava ja ehdot korjattava
Hallitusohjelma lupaa kehittää kasvua vauhdittavia malleja av-alalle sekä muille toimialoille, kuten kirjallisuuteen ja musiikkiin. Business Finlandin hallinnoima av-alan tuotantokannustin on tuonut Suomeen yli 300 miljoonaa euroa ulkomaisia investointeja.
Valitettavasti kannustinta koskevat uudet rahoitusehdot ovat tehneet sen hyödyntämisen kotimaisille yrityksille liki mahdottomaksi. Sekä vaadittu minimiminuuttihinta että minimibudjetin määrä nousevat niin paljon, että se rajaa suurimman osan kotimaisista hankkeista kannustimen ulkopuolelle.
Tuotantokannustin instrumenttina tulee vakiinnuttaa ja sen ehdot korjata yhteistyössä alan kanssa. Jotta tuotantokannustin toimisi tehokkaasti, sekä suomalaisten että kansainvälisten yritysten tulisi voida luottaa siihen, että kannustin on olemassa jatkossakin ja myös tulevia tuotantoja voi suunnitella turvallisin mielin. Tätä on suosittanut myös Ylen rahoitusta tarkastellut parlamentaarinen työryhmä mietinnössään. Aivan ensimmäisenä Av-kannustimesta tulisi teettää vaikuttavuusarviointi, jotta saadaan virallista dataa kehittämistoimien tueksi.