Luovan alan toimijat ovat joutuneet kohtaamaan monia haasteita viime vuosina ja siksi hallitukselta toivotaan toimia alan tilanteen parantamiseksi. Käyn läpi neljä tärkeää kohtaa, joihin liittyvät päätökset vaikuttavat luovan alan toimintaedellytyksiin ja tekijöiden asemaan.
1. Opetus- ja kulttuuriministeriössä: kutistuuko kulttuuribudjetti?
Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) osuus vuoden 2024 talousarvioesityksestä on noin 8 miljardia euroa. Se on 274 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2023. Tämä kuulostaa hyvältä, mutta todellisuudessa suuri osa taiteen, liikunnan ja tieteen määrärahoista katettiin aiemmin Veikkausvoittovaroista, jotka nyt tuloutetaan valtiolle yleiskatteellisena ilman korvamerkintää käyttökohteesta.
OKM:n tiedotteen mukaan taiteen ja kulttuurin määrärahoihin ehdotetaan noin 549 miljoonaa euroa, mikä on 16 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2023. Vähennys johtuu ministeriön mukaan pääosin määräaikaisen elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoituksen pienenemisestä ja rahapelituottojen kompensaation muutoksesta.
Neljä miljoonaa euroa on päätettyä sopeutusta. Luovien alojen pitää luonnollisesti seurata aktiivisesti sitä, miten tämä puoli menee tulevissa budjeteissa.
Yksityisen kopioinnin hyvitys ja lainauskorvaus pysyvät ennallaan. Tekijänoikeuslakia muutetaan siten, että e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastokäytöstä maksetaan korvaus.
Lisäksi valtio on varautunut rahoittamaan Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hanketta enintään 20 miljoonalla eurolla.
2. Työ- ja elinkeinoministeriössä: Miten luovien alojen kasvua ja kehittymistä edistetään?
Missä ovat konkreettiset toimet luovan alan edistämiseksi?
Hallitusohjelmassa on useita kirjauksia, jotka lupasivat tukea luovien alojen kasvua, kansainvälistymistä ja innovatiivisuutta. Esimerkiksi hallitusohjelmassa todettiin, että ”hallitus toteuttaa poikkihallinnollisen luovien alojen kasvustrategian” ja ”edistetään luovien alojen kansainvälistymistä parantamalla Creative Finlandin (sic) toimintaedellytyksiä yhteistyössä ulkoministeriön kanssa”.
Tämä puoli on lähtenyt liikkeelle vähän yskien. Elokuva-alan suureksi yllätykseksi budjetista tipahti pois AV-alan tuotantokannustin. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hallitus yrittää korjata asian vielä. Lisäksi Creative Business Finland -ohjelma näkyy loppuvan vuoden 2023 päättyessä.
Hallitusohjelman kirjaukset luovien alojen elinkeinotoiminnan edistämisestä ovat poikkeuksellisen vahvoja ja selkeitä. Luovat alat odottavatkin mielenkiinnolla tietoa siitä, miten TEM, Business Finland ja OKM organisoivat ja budjetoivat näiden tärkeiden kohtien toteuttamisen.
3. Työ- ja elinkeinoministeriössä: Huomioiko työttömyysturvan uudistus luovan alan erityisyyden?
Onko hallitus ottanut huomioon työttömyysturvauudistuksessaan luovan alan työn epäsäännöllisyyden ja projektiluonteisuuden?
Työttömyysturvan uudistus on yksi hallituksen suurista hankkeista, jolla pyritään kannustamaan työkykyisiä työttömiä töihin. Uudistus sisältää useita muutoksia, jotka vaikuttavat erityisesti taiteilijoihin ja muihin itsensä työllistäjiin. Esimerkiksi työssäoloehdon pidentäminen noin 6 kuukaudesta 12 kuukauteen vaikeuttaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan saamista. Työttömyysturvan 300 euron suojaosan poistaminen puolestaan iskee niin ikään kovasti itsensätyöllistäjiin, eikä kannusta työllistymään.
Hallitusohjelmassa oli kuitenkin kirjaus, että ”hallitus ratkaisee kulttuurialan ja luovien alojen tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvaan liittyviä ongelmia osana sosiaaliturvauudistusta. Erityistä huomiota kiinnitetään freelancereiden asemaan.”
Luovat ry on nostanut lausunnossaan esille se, että työttömyysturvan uudistus on monelta osin ristiriidassa tämän kirjauksen kanssa. Syynä on se, että uudistus ei ota huomioon luovan alan erityispiirteitä, kuten epäsäännöllistä ja projektiluonteista työtä. Luovat ry on antanut lausunnon uudistuksesta ja pyrkii vaikuttamaan sen sisältöön yhdessä muiden järjestöjen kanssa.
4. Euroopan Unionissa: Tekoälyyn liittyvä sääntelytarve on suuri
Tarvitsemme nopeasti sääntelyä tekoälyn käyttöön luovilla aloilla.
Tekoäly on mullistanut monia aloja, ja luovat alat eivät ole poikkeus. Tekoäly voi olla monella tavalla toimiva työkalu osaavissa käsissä, mutta samalla tekoälyn kasvava rooli herättää myös huolta. Jo tällä hetkellä verkossa on muunneltuja ja kopioituja teoksia, joiden osalta tekijältä on tuskin kysytty lupia eikä tiedetä, minne niiden tekijänoikeus- ja esityskorvaukset menevät.
Tekoälyn taloudelliset ja eettiset kysymykset, kuten tekijänoikeudet ja tietosuoja, ovat tärkeitä huomioon otettavia seikkoja. Euroopan Unioni on tunnistanut nämä haasteet ja mahdollisuudet, ja se käsittelee parhaillaan tekoälyn vaikutuksia luoviin aloihin. EU:n tavoitteena on kehittää politiikkaa ja sääntelyä, joka edistää tekoälyn positiivisia vaikutuksia samalla kun suojellaan taiteilijoiden oikeuksia ja edistetään kulttuurista monimuotoisuutta.
EU:n tavoitteena on luoda sääntelykehikko tai kehys eettisten tekoälyjärjestelmien kehitykselle EU:ssa ja tarkentaa erityisesti valvontaa ja avoimuusvaatimuksia unionin alueella kehitettävissä tekoälyjärjestelmissä. Saadakseen yhtenäiset säännöt koko Euroopan unioniin, komissio tekisi lainsäädäntöä nimenomaan asetuksen muodossa eli uudet säännöt olisivat sitovia sellaisenaan koko Euroopan unionin alueella.