Neljättä kertaa järjestetyssä Luovat laineilla -verkostoitumistapahtumassa keskusteltiin muun muassa siitä, miten luovasta alasta saadaan Suomeen kasvun veturi.
Noin 70 luovan alan tekijää ja järjestövaikuttajaa kokoontui yhdessä päättäjien kanssa pohtimaan, miten saada luovan alan talous kasvuun Suomessa. Luovat laineilla -risteilyllä järjestetyn verkostoitumis- ja keskustelutilaisuuden ytimessä oli samana päivänä 10. kesäkuuta julkaistu Luovan talouden kasvustrategia 2025–2030.
Luovat ry:n puheenjohtaja, Teoston viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura avasi tilaisuuden puhumalla muun muassa kasvustrategian merkityksestä. Luovat ry:n hallituksen jäsen, Gramex ry:n viestinnän ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Sari Aalto-Setälä juonsi päättäjien ja luovan alan yrittäjien keskustelun.
Päättäjiä edustivat tilaisuudessa kansanedustajat Hilkka Kemppi (Kesk.), Pekka Aittakumpu (PS) ja Maaret Castrén (Kok.) sekä Jemi Heinilä (SDP). Heitä kommentoimaan olivat asettautuneet luovan alan yrittäjien edustajina Pauliina Lerche (musiikintekijä), Karo Hämäläinen (kirjailija), Heli Sutela (näyttelijä) ja Nina Laurio (elokuvatuottaja).
Illan keskusteluaiheina olivat luovan talouden kasvustrategian teemat osaaminen, ekosysteeminen yhteistyö, yritysten neuvontapalvelut, rahoituspolut, maakuvatyö, viennin edistäminen ja markkinointi sekä lisäksi vielä tekijänoikeus ja piratismi. Ensimmäisenä lauteille nousivat Hilkka Kemppi ja Pekka Aittakumpu, jotka saivat pohtia muun muassa sitä, miten luovien alojen ja kaupallisen alan osaaminen voitaisiin saada kohtaamaan Suomessa paremmin, ja miten luovan alan rahoitusta kehitettäisiin.
Luovalla alalla on iso potentiaali
Hilkka Kemppi sanoi, että luovien alojen osaamista pitäisi saada osaksi kaikkia aloja. Koulutuksesta hän ei leikkaisi vaan pikemmin investoisi niihin. Hänen mukaansa luovilla aloilla on paljon annettavaa monien muiden alojen kehittämisessä.
Aittakumpu puolestaan esitti, että esimerkiksi Business Finland voisi tehdä avauksen siinä, miten luovan alan menestyneet vientiyritykset saataisiin jakamaan osaamistaan uusille tulokkaille mestari-kisälli- tai mentorointimallilla. Hän toivoo luovien alojen koulutukseen myös yrittämisen ja markkinoinnin osaamista.
Molemmilta löytyi ymmärrystä kulttuurialan pienille yksinyrittäjille ja näiden haasteille. Aittakummun mukaan yritysneuvonnassa pitäisi paremmin voida huomioida luovan alan yksinyrittäjien erityisyys. Kemppi toivoo, että Creative Business Finland aktivoitaisiin uudelleen edistämään luovan alan rahoitusta ja että kasvusopimuksia tuettaisiin sopivin rahoitusinstrumentein.
Luovan alan raati kommentoi päättäjien näkemyksiä puolesta ja vastaan -lappuja nostamalla. Samanmielisyyttä asioista löytyi paljon, mutta luova raati myös haastoi päättäjiä.
Pauliina Lerche muistutti YLE:n merkityksestä luovan alan sisältöjen tilaajana, joka mahdollistaa uusille tekijöille yleisön löytymisen ja mahdollisuuksia kansainvälistä levitystä ajatellen. Karo Hämäläinen totesi, että luovan alan uusi sukupolvi ymmärtää kyllä kaupallisuuden merkityksen osana taiteen tekemistä. “Ilmapiiri on muuttunut.”
Onnistunut kulttuurivienti vaatii hyvää yhteispeliä
Parivaljakko Maaret Castrén ja Jemi Heinilä saivat pohdittavakseen muun muassa kansainvälistymisen ja viennin edistämisen sekä tekijänoikeus- ja piratismikysymyksiä.
Kansainvälistyminen sekä viennin ja maakuvan edistäminen vaativat Heinilän mukaan hyviä rakenteita. “Se vaatii ministeriöiden, lähetystöjen ja kulttuuri-instituuttien hyvää yhteistyötä – ja rahoitusta.”
Musiikkiviennin pyöreää pöytää järjestänyt kansanedustaja Pekka Haavisto (Vihr.) kutsuttiin myös kommentoimaan. Hän näkee suomalaisen luovan alan osaamiselle paljon vientimahdollisuuksia. “Se vaatii hyvää yhteispeliä eri toimijoiden välillä”, Haavisto sanoi ja vinkkasi, että diplomaattikoulutukseen voisi kuulua kulttuuriviennin osaaminen.
Tekijänoikeuksien puolesta EU:ssa
Sari Aalto-Setälä muistutti, että luovan alan ansainnan kova ydin on tekijänoikeus.
Päättäjiltä kysyttiinkin, miten Suomen tulisi edistää tasapainoisen tekijänoikeuslainsäädännön kehittymistä sekä kotimaassa että Euroopassa digi- ja tekoälyaikakaudella.
Castrén ja Heinilä sanoivat, että meidän on oltava Suomessa hereillä siitä, mitä EU:ssa päätetään. Castrén muistutti, että EU:n päätöksillä on iso vaikutus Suomen asioihin ja myös tekijänoikeusasioihin liittyen muun muassa tekoälyn kouluttamiseen. “Kaikkien pitäisi olla kiinnostuneempia EU:n päätöksistä, sillä suurin osa lainsäädännöstämme tulee sieltä. Asioihin pitäisi ajoissa vaikuttaa lobbaamalla.”
Keskustelun lopuksi puhuttiin piratismin merkittävistä vaikutuksista tekijöiden ansaintaan. Päättäjiltä kysyttiin ajatuksia laittoman piratismin kitketään.
“Piratismissa ei ole kyse siitä, että käytät jonkun ihmisen sisältöjä luvatta. Se on oikeasti tekijän elannon varastamista ja todella tuomittavaa”, Castrén kommentoi piratismikeskustelua.
Jemi Heinilä totesi, että miljoonien menetykset vuosittain luovalle alalle aiheuttava piratismi on saatava kuriin lakimuutoksin. Esimerkiksi rikosten tutkintaan pitäisi olla samat mahdollisuudet kuin naapurimaassamme Ruotsissa. Heli Sutela tarkensi lopuksi vuosittaisten tulonmenetysten olevan Suomessa 40 miljoonan luokkaa.
Elokuvatuottaja Nina Laurio otti osaa keskusteluun viennin edistämisestä kertomalla, että esimerkiksi suoratoistomarkkinoiden jatkuva kasvu on av-alalle valtava vientimahdollisuus. Hänen puheenvuoronsa liittyi myös siihen, että piratismi syö av-alan kasvupotentiaalia.
Keskustelua luotsannut Sari Aalto-Setälä oli ohjelman jälkeen tyytyväinen päättäjien puheenvuoroihin: ”Ehdotukset olivat poikkeuksellisen käytännöllisiä ja luovan alan kasvua aidosti edistäviä. Jos ja toivottavasti kun ehdotukset viedään käytäntöön jo tällä hallituskaudella, ollaan jo pitkällä matkalla oikeaan suuntaan.”
“Yhteistyön vahvistaminen on yksi luovan talouden kasvustrategian keskeisistä tavoitteista. Luovat ry:n laaja verkosto ja Luovat Laineilla -tapahtuma ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten luovan alan toimijat ja julkishallinto kootaan yhteisen vision äärelle vuoropuheluun”, summaa Vappu Aura tapahtuman merkityksen.
Musiikista laivalla vastasi duo Lili ja Luna kitaristeineen sekä loppuillan karaoke-taiteilijat. Runoja saimme kuulla kirjailija Riina Katajavuoren esittämänä.
