Hyvää tekijänoikeusviikkoa

“Tekoälystä ei saa tehdä tekosyytä tekijänoikeuksien loukkaamiseen”

TIEDOTE: Luovat ry muistuttaa Tekijänoikeuspäivänä 26.4., että tekijänoikeus on koko luovan talouden kivijalka, joka mahdollistaa monelle luovan alan ammattilaiselle ansainnan, liiketoiminnan harjoittamisen ja kasvattamisen. Tätä perustaa ei tule rapauttaa.

Tekoäly on ja tulee olemaan tärkeä työväline alan toimijoille, mutta sen kehitys nostaa esiin kysymyksiä: Miten tekijänoikeussuojattujen teosten käyttäminen generatiivisen tekoälyn kouluttamisessa tehdään läpinäkyväksi ja korvataan niiden tekijöille? Entä voiko tekoälyn tekemään tai esittämään taiteeseen kohdistua tekijänoikeutta? 

”Tekoälystä ei saa tehdä tekosyytä tekijänoikeuksien loukkaamiseen. EU:n hyväksymä jokaista jäsenmaata suoraan sitova tekoälyasetus on hyvä askel oikeaan suuntaan”, sanoo Luovat ry:n edunvalvontajohtaja, OTK Lauri Kaira. ”Tekoälypalvelujen ja -kehittäjien tulee olla avoimia sen suhteen, mitä teoksia tekoälyn koulutukseen on käytetty, hankkia siihen luvat ja sopia asianmukaisesta korvauksesta.”

Tekijänoikeussuojatun koulutusmateriaalin käytöstä korvauksia? 

EU-parlamentti hyväksyi maaliskuussa tekoälyasetuksen, jonka läpinäkyvyyttä vaativa artikla edellyttää, että tekoälymallien tarjoajat laativat ja asettavat julkisesti saataville riittävän yksityiskohtaiset tiivistelmät koulutuksessa käytetyistä sisällöistä.

“Pitäisi olla helpompi selvittää, onko tekoälymallin kouluttamiseen käytetty tekijänoikeussuojattua aineistoa. Tämä vuorostaan mahdollistaa korvausten perimisen ja tilittämisen tekijöille”, sanoo Anton Ylikallio, OTM, MuM, jonka tänä vuonna tarkistettava väitöskirja käsittelee muun muassa tekijänoikeutta tekoälyn avulla luodussa taiteellisessa työssä.

Ylikallio uskoo, että koulutusmateriaalina käytettyjen teosten tekijöille tulee vastaava tekijänoikeuskorvausjärjestelmä kuin on luotu suoratoistoalustoille. 

Vaikka maailmalla on monia käytäntöjä, EU:n päätöksillä on merkitystä.

“EU on pienempi peluri kuin USA tai Kiina, mutta se on erittäin merkittävä markkina-alue. EU:n päätökset voivat välillisesti saada muiden maiden oikeusjärjestykset mukautumaan sen säätelyyn”, Ylikallio sanoo.

“Yksittäinen tekijä ei voi lähteä neuvottelemaan suuren tekoäly-yhtiön kanssa oikeuksistaan. Tarvitsemme poliittisia päätöksiä, jotka koskevat koko Eurooppaa”, peräänkuuluttaa myös musiikintekijä Kyösti Salokorpi ,Luovat ry:n valtuuskunnan jäsen ja Musiikintekijät ry:n hallituksen jäsen.

Tekijänoikeus voi syntyä vain ihmiselle

Luovaa alaa puhuttaa myös kysymys, mikä määrä luovia tekoja tekee tekoälyllä tehdystä luomuksesta teoksen. 

Tekijänoikeudella suojataan niin sanotun teoskynnyksen ylittävää teosta, jonka on tehnyt ihminen. Jos esimerkiksi sävellyksen ja sanoituksen on tehnyt joku muu kuin ihminen, niihin ei synny tekijänoikeutta kenellekään.

”Mitä enemmän tekoälyä jatkossa käytetään työkaluna taiteen tekemisessä ja esittämisessä, sitä tärkeämpää on miettiä, millainen inhimillinen panos riittää tekijänoikeuksien synnylle. Nykyinen globaali tekijänoikeusjärjestelmähän perustuu ajatukseen, että tekijänoikeus voi syntyä vain ihmiselle”, sanoo Lauri Kaira.

Lue lisää: Tekijänoikeuspäivän 26.4.2024 tiedote

Tekoäly ja tekijänoikeus

Tekoälytaide on jo täällä – millaisia vaikutuksia sillä on tekijänoikeuskysymyksiin?