Sivistyksen ja kulttuurin kannalta on välttämätöntä, että arvokuilua korjaava direktiivi implementoidaan nopeasti.
Arvokuilua korjaavan direktiivin toimeenpano on mennyt valtaosassa EU-maita ongelmitta. Näihin kuuluvat muun muassa pohjoismaat Ruotsi ja Tanska.
Siksi onkin erikoista, että Suomessa joudutaan nyt pohtimaan esityksen perustuslainmukaisuutta. Taustalla on tulkintakiista siitä, loukkaako direktiivi sananvapautta. Tästä teemastahan Puolan hallitus kanteli EU-tuomioistuimelle ja hävisi kanteensa selvästi.
Puolan hallitus piti sananvapausongelmana sitä, että alustapalvelu valvoo etukäteen, ettei julkaistava aineisto riko tekijänoikeuksia. EU-tuomioistuin oli eri mieltä. Tuomioistuimen mukaan direktiivi sisältää takeet sananvapauden turvaamiseksi. Se totesi että ”unionin lainsäätäjä on liittänyt verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajien velvollisuuteen – – takeita, joilla varmistetaan – – palvelujen käyttäjien sananvapautta ja tiedonvälityksen vapautta koskevan oikeuden noudattaminen sekä oikeudenmukainen tasapaino – – kyseisen oikeuden ja – – immateriaalioikeuksien välillä.”
Eipä uutta auringon alla. Tuomioistuimen päätös ei ollut yllätys kenellekään, joka tuntee verkkoviestinnän käytäntöjä. Tälläkin hetkellä verkkolehdet, verkon keskustelufoorumit ja Youtuben kaltaiset palvelut valvovat etukäteen, ettei niissä julkaista lakia tai palveluehtoja loukkaavaa materiaalia. Osa tekee tätä ihmissilmin, osa sanatunnistimien ja keinoälyn avulla. Tämä on tärkeää muun muassa vihapuheen torjumiseksi.
Jokainen keskustelumoderaattori ja päätoimittaja tietää, että tällaisessa työssä joudutaan tekemään lain tulkintaa. Tässäkään ei ole mitään uutta. Tehtyäni pitkään päätoimittajan työtä tiedän hyvin, että osa tällaisista asioista on selviä ja osa liikkuu harmaalla alueella.
Onkin vaikea ymmärtää, miksi internetpalvelujen normaalit käytännöt nyt yllättäen nähdään ongelmaksi – ja pelkästään Puolassa ja Suomessa. Suomihan on perusoikeuksien osalta ollut lähempänä pohjoismaita kuin Puola/Unkari-akselia.
En osaa arvata sitäkään, mitä Puolan laitaoikeistolainen hallitus oikeusjutullaan tavoitteli. Tahtoiko se aidosti edistää kansalaistensa sananvapautta? Vai pikemminkin puolustaa Googlen intressejä tai vaikeuttaa vihapuheen suodattamista? Oleellista on kuitenkin, että se sai EU-tuomioistuimelta päinvastaisen vastauksen kuin tahtoi: sen, että tässä direktiivissä perusoikeudet ovat valmiiksi tasapainossa.
Lain mukainen julkaisu ei koskaan esty. Oikeuden vastaus ei ollut yllätys myöskään siksi, että direktiivi antaa verkkopalvelun käyttäjälle hyvin vahvan aseman. EU-tuomioistuimen mukaan kyse on ”takeista”, joilla varmistetaan tasapaino sananvapauden ja tekijänoikeuden välillä. Tärkein niistä on se, että lain mukainen julkaiseminen ei koskaan esty, vaan virhetilanteessakin korkeintaan viivästyy.
Miten tämä on hoidettu? Laki määrää palveluntarjoajan luomaan nopea valitus- ja oikeussuojamekanismi, jossa mahdolliset virheet korjataan. Jos julkaisu aiheettomasti pysäytettäisiin, käyttäjällä on myös oikeus vahingonkorvaukseen eston vaatijoilta. Vahvoja takeita sananvapauden turvaamiseksi!
Tämän lisäksi direktiivi parantaa palvelujen käyttäjien oikeusturvaa muillakin tavoin. Arvokuilussahan on kyse siitä, että Youtuben ja TikTokin tyyppiset verkkopalvelut ovat voineet siirtää sopimusteksteillään tekijänoikeudellisen vastuun palvelun käyttäjille. Ne ovat siis voineet mennä piiloon kuluttajan selän taakse. Direktiivi lopettaa tämän ja laittaa palvelut itse vastuuseen julkaisuista.
Tarkoitus on, että tämä vastuu kannustaa palvelut hoitamaan tarvittavat tekijänoikeusluvat kuntoon. Käyttäjän oikeussuoja vahvistuu, kun alustapalvelullekin tulee aito intressi varmistaa, ettei julkaisu loukkaa tekijänoikeutta. Jos valtaosa sisällöstä on lisensoitua, silloin on lisensoitua sekin sisältö, mistä suurin osa meemeistä tehdään.
Arvokuilu-ongelma vahingoittaa kulttuurin tekijöitä. Toivoisin, että direktiiviä käsiteltäessä muistettaisiin se, mistä arvokuilu-ongelmassa on kyse. Alustapalvelut voivat tehdä jättivoittoja jakelemalla toisten tekemiä luovia sisältöjä. Se vääristää tulonjakoa ja markkinoita. Globaalien alustapalveluiden omistajat voittavat, luovan alan ammattilaiset ja Spotifyn tyyppiset sisältöpalvelut häviävät. Arvokuilu heikentää eurooppalaisen kulttuurialan resursseja tuottaa uusia kulttuurisia sisältöjä. Vääristynyt kilpailuasetelma haittaa Spotifyn tyyppisten normaalien sisältöpalveluien toimintaa ja siten digitaalisten markkinoiden kehitystä.
Media-alalla vastaavia huolia on tuonut mainoseurojen siirtyminen lehdiltä Googlelle. Sanomalehdet ovat jo pitkään varoittaneet tästä kehityksestä. Jos mainosraha menee niille, jotka eivät maksa toimittajien palkkoja, kenellä on varaa palkata toimittajia? Arvokuilussa on kyse saman tyyppisestä ilmiöstä. Arvokuilu on mahdollistanut rahan teon toisten sisältöjä jakelemalla, ilman että on tarvinnut panostaa sisällöntuotantoon.
Nämä taloudelliset realiteetit pitää ottaa huomioon. Ei ole yhdentekevää kansanvallan ja kansalaisten TSS-oikeuksien toteutumisen kannalta, millaisia resursseja laadukkaiden sisältöjen tuotantoon Suomessa on käytettävissä. Nykytilanteessa on syytä herätä huolehtimaan kansalaisten mahdollisuuksista saada korkealaatuista kulttuurisia ja tietosisältöjä.
Sivistys tarvitsee puolustajansa. Sanomme asiat selkeämmin oheisessa Luovat ry:n lausunnossa. Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että perusoikeudet ovat tärkeitä. Siksi niistä ei pidäkään keskustella yksipuolisesti. Myös taiteen tekijöillä sekä kulttuurin ja media-alan yrityksillä on perusoikeutensa. Niistä huolehtiminen on oikein ja lisäksi se vaikuttaa siihen, millaista kulttuurista, journalistista ja tietosisältöä suomalaisille on tarjolla. Se taas vaikuttaa niin kansanvallan toimintaan kuin monien muidenkin perusoikeuksien toteutumiseen.
Koska vaalikausi on lopuillaan, direktiivin implementoinnilla on kiire. Pahimmillaan voi käydä niin, että lakiesitys raukeaa aikapulaan ja kaikki alkaa alusta seuraavalla vaalikaudella. Koska EU on asettanut Suomelle sakonuhan viivyttelyn takia, se ei tulisi kalliiksi pelkästään kulttuurintekijöille vaan koko Suomelle.
EU tuomioistuin totesi Puola-päätöksessään (C-401/19), että tämän direktiivin arvokuilusäädöksissä perusoikeudet ovat tasapainossa. Jotta tästä voidaan olla varmoja myös Suomen lainsäädännön osalta, Suomen tulee implementoida tämä kohta mahdollisimman direktiivin mukaisena. Juuri näin Sanna Marinin hallitus onkin esittänyt.
Sivistys ja kulttuuri tarvitsee nyt puolustajansa. Kaikkien kannattaa toivoa, että eduskunta ehtii tehdä nyt oikeat ratkaisut.
Lauri Kaira
> Tutustu Luovat ry:n lausuntoon