Marinin ja Sipilän hallitusten ottamat askeleet luovien alojen edistämiseksi tunnetaan, mutta millaisia konkreettisia askeleita ottaa Orpon hallitus?
Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on historiallisen paljon tekstiä siitä, miten hallitus edistää luovien alojen elinkeinotoimintaa. Odotukset ovat siis korkealla. Mitä on vuosien varrella tehty ja mitä on odotettavissa?
Tietoisuus luovien alojen kansantaloudellisesta merkityksestä on kasvanut hiljalleen. Hallitus hallitukselta asiaan on kiinnitetty enemmän huomioita. Elinkeinotoiminnan edistämis-apparaatti on rakentunut askel askeleelta.
Sipilän hallitus (2015–2019) teetti ns. Brunilan työryhmässä laajan ideoinnin luovien alojen edistämisestä sekä konkreettisena keinona otti käyttöön av-alan tuotantokannustimet. Sanna Marinin hallitus (2019–2023) teetti Luovien alojen tiekartta -strategian ja konkreettisina keinoina otti käyttöön luovien alojen kasvusopimukset ja perusti Creative Business Finlandin.
Mitkä ovat Petteri Orpon hallituksen askeleet ja käytännön toimet, jotka tähän listaan liitetään neljän vuoden päästä?
Hallitusohjelma on lupaava, siinä on historiallisen paljon tästä teemasta:
- luovilla aloilla sekä tapahtuma-alalla on merkittävä työllisyys- ja kasvupotentiaali
- hallitus laatii kulttuuripoliittisen selonteon, jonka yhteydessä hallitus toteuttaa poikkihallinnollisen luovien alojen kasvustrategian
- Edistetään luovien alojen kansainvälistymistä parantamalla Creative Finlandin toimintaedellytyksiä yhteistyössä ulkoministeriön kanssa
- Suomalaisen taiteen sekä luovien alojen yritysten kansainvälistymisen edellytyksiä parannetaan
- kulttuurialan roolia maakuvatyössä vahvistetaan
- Kehitetään kasvua vauhdittavia malleja av-alalle sekä muille toimialoille, kuten kirjallisuuteen ja musiikkiin
- Hallitus rakentaa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalojen välille pysyvät yhteistyön käytännöt kulttuuri- ja taidealojen elinvoimaa edistävien toimien koordinoimiseksi yhteistyössä alan toimijoiden ja edustajien kanssa.
Elinkeinotoiminnan edistäminen on pääasiassa Työ- ja elinkeinoministeriön ja sen alaisen Business Finlandin vastuulla. Sektoriministeriöillä – kuten mm. maa- ja metsätalousministeriöllä, liikenne- ja viestintäministeriöllä ja opetusministeriöllä – on oma tärkeä roolinsa. Siksi hallitusohjelman maininnat poikkihallinnollisesta yhteistyöstä elinkeinoministeri Wille Rydmanin ja tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan joukkojen kesken ovat niin ikään lupaavia.
Tilastokeskuksen mukaan luovat alat ovat monin verroin suurempi työllistäjä kuin esimerkiksi metsä- tai kemian teollisuus. Niiden BKT-osuus on suurempi kuin esimerkiksi paperiteollisuudella, ravintola- ja majoitusalalla tai maataloudella.
Luovien alojen kehittyminen on koko kansakunnan etu. Luovat ry on aktiivisesti yhteydessä asiasta vastaaviin ministeriöihin, jotta kehitys menisi täysillä eteenpäin.
Kuten sanottu, neljän vuoden kuluttua päästään kirjaamaan ne uudet askeleet ja käytännön toimenpiteet, joita tämä hallitus nyt alkaa tehdä. Toivon mukaan ne ovat juuri niin näyttäviä kuin mitä hallitusohjelma lupaa.