Luova ala elää murrosta teknologian kehittyessä ja alustateollisuuden kasvaessa kiihtyvällä vauhdilla. Aineettoman pääoman arvo ja potentiaali ovat yhä merkittävämpiä tekijöitä. Kasvusopimukset pyrkivät auttamaan kasvun löytämisessä muutoksesta.
Business Finland on kehittänyt yhdessä luovan alan kanssa mallia, jolla kasvua voidaan lähteä tavoittelemaan suunnitelmallisesti ja yhteistyössä. Kasvusopimus on malli jatkuvalle vuoropuhelulle julkisen sektorin ja elinkeinoelämän välillä.
Tähän mennessä on tehty AV-alan kasvusopimus, joka toimii raamina myös muiden luovien alojen kasvusopimuksille.
Kasvusopimuksen yhteistyömalli laajenee nyt uusille monistettavien sisältöjen aloille: musiikki-, peli-, kirjallisuusaloille, joilla nähdään edellytyksiä kansainvälistymiseen. Kasvusopimuksensa jo muodostanut AV-ala valikoitui pilottiin ensimmäisenä, koska kotimainen audiovisuaalinen ala kasvaa ja kehittyy kovaa vauhtia samaan aikaan, kun alan liiketoimintaympäristö muuttuu nopeasti.
Tähän mennessä kasvusopimuksen prosessiin on kuulunut avoimia työpajoja, verkkokyselyitä ja pyöreän pöydän keskusteluita, jotka ovat keskittyneet lisensoinnin ja osaamisen kehittämisen teemoihin. Monistettavien sisältöjen kasvusopimuksen tavoiteraami on muodostettu prosessin yhteydessä ja se julkaistaan syksyn 2023 aikana.
Mitä tarvitsemme luovan alan kasvusopimuksen vision toteutumiseen?
Luovien alojen kasvusopimuksen visio on, että Suomessa on maailman toimivin monistettavien sisältöalojen kasvuekosysteemi.
Music X Median toimitusjohtaja Jani Jalonen, mitä tämän vision toteutuminen vaatisi?
Jalonen esitti Music X Media -tapahtumassa pitämässään alustuksessaan neljä ehtoa liittyen vision toteutumismahdollisuuksiin: 1) Minkä pitää olla totta, jotta maailman toimivin kasvuekosysteemi olisi totta? 2) Minkä pitää kasvaa? 3) Millaiset tavoitteet kasvulle on ja 4) miten kasvua tuetaan?
Aloitetaan ensimmäisestä.
“Kasvuekosysteemi vaati, että toimialalla on halua ja kykyä investointeihin ja kasvuun. Kansainvälisen liiketoiminnan on oltava luonnollinen osa yritysten toimintaa. Markkinoilla on oltava saatavissa sekä julkista että yksityistä rahoitusta kasvun rakentamiseen. Lisäksi luovien alojen on oltava mukana keskeisenä toimijana ja oikea-aikaisesti elinkeinopolitiikan kehittämis-, lainsäädäntö- ja päätösprosesseissa”, Jalonen sanoo.
Tavoitteena on, että IP -oikeudet omistetaan pääosin suomalaisissa yrityksissä ja niitä hyödynnetään laajasti yli yksittäisten tuoterajojen.
Tästä on Jalosen mukaan hyvä esimerkki musiikki ja AV-sektoreiden yhteistyö, jossa molemmat osapuolet osallistuvat yhteisen IP-kokonaisuuden rakentamiseen. “Kyse ei ole vain oman tuotteen tekemisestä, johon satunnaisesti tarvitaan musiikkia tai kuvaa.”
“Kasvuekosysteemin pitää mahdollistaa yritysten ja toimijoiden aseman muutos arvoketjussa
raaka-ainetaloudesta arvon hyödyntämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi yhteisesti luodun ja omistetun IP-kokonaisuuden laajaa hyödyntämistä oman bisnesalueen ulkopuolella ja kansainvälisesti. Ei pelkästään sitä, että joku tilaa tuotannon ja sen oikeudet myydään tuotetta luovutettaessa pois”, Jalonen sanoo.
Yrityksissä pitää olla myös näkemystä ja osaamista.
“On oltava halua kasvaa, kykyä hakea kasvua varten resursseja ja osaamista johtaa näiden prosessien hallintaa.”
Lisäksi toimialojen pitää tuottaa innovatiivisia tuotteita, sisältöjä ja palveluja, jotka ovat markkinaehtoisia. Niille on siis oltava markkinat ja kysyntää.
Minkä asioiden täytyy kehittyä ja kasvaa, jotta visio toteutuu?
Matalin kynnys on toimijoiden dialogin ja kohtaamisten kasvattamiseen.
Sen sijaan vaativampi liikevaihdon ja osaamisen kasvu on isompi vaatimus, mutta sen vaikutus on myös merkittävin.
Isoin työ on kilpailukyvyn ja -edun kasvattamisessa. Miten se toteutuisi?
“Tavoitteena on suomalaisen kasvuekosysteemin rakentuminen. Ekosysteemin osuus ja rooli kasvun mahdollistamisessa on tunnistettava. Tämä ei vielä toteudu Suomessa. Ekosysteemissä kaikki vaikuttaa kaikkeen ja juuri näitä asioita on tunnistettu kasvusopimuksen tavoitteiden taustalle”, Jalonen kertoo.
“Meidän on myös lisättävä osuuttamme luovien sisältöjen arvoketjussa. Suomen on oltava muutakin kuin IP-oikeuksiin liittyvä alihankkijatalous. On tärkeää omistaa enemmän suomalaisissa yrityksissä tuotettuja IP-oikeuksia ja hyödyntää niitä laajemmin”, Jalonen lisää.
“Tarvitsemme lisää huipputoimijoita. Eli kriittistä massaa sekä luovia tekijöitä, yrityksiä ja kilpailua, joka kirittää eri toimijoita. Huipputoimijat vahvistavat ekosysteemin taloutta ja luovat positiivisia esimerkkejä menestyksestä.”
Tärkeää on myös lisätä osaamista onnistumisen mittaamisessa ja todentamisessa.
Kasvusopimuksen tavoitteet?
Kasvusopimuksen työpajoissa on asetettu tavoitteita, joita Jalonen listaa:
“Kehitämme suomalaisten IP-oikeuksien jalostusastetta korkeammaksi ja mahdollistamme oikeuksien paremman jatkohyödyntämisen.”
Alan on myös satsattava järjestelmällisesti kansainväliseen näkyvyyteen.
”Jotta kartutamme osaamista, meidän on kehitettävä myös koulutustoimijoiden ja luovien yritysten välistä yhteistyötä ja osaamistarpeiden tunnistamista. Samalla on luotava uusia alustoja eri toimijoiden kohtaamisille, dialogille ja toimialarajat ylittävälle yhteistyölle.”
Miltä tulevaisuus näyttää?
Teknologinen kehitys tuottaa nyt kaikille monistettavia sisältöjä tuottaville luoville aloille samankaltaisia, rakenteellisia muutostekijöitä. Ne liittyvät sekä sisällön tuotantoon, sen jakeluun ja kuluttamiseen että näihin vaikuttaviin bisnesmalleihin ja ansainnan logiikkaan.
“Samalla kun julkinen sektori tulee panostamaan yhä enemmän yritysrajat ylittävään innovaatiotoimintaan, luovien sisältöalojen on siirryttävä yhä enemmän oman alan tuotevetoisuudesta kohti yhteistyössä tehtäviä innovaatiohankkeita”, Jalonen sanoo.
Julkinen sektori ja järjestöt eivät tule kuitenkaan vastaamaan kasvuhankkeista, se on yritysten tehtävä.
Siksi on Jalosen mukaan luotava myös alan yhteinen innovaatioprosessi, josta alan yritykset ottavat vetovastuun. Se tulee sisältämään jatkuvaa dialogia ja yhteistyötä, yhteisiä tapahtumia, operoinnin koordinaatiota, mittareita ja seurantaa.
“Seuraavaksi alkaa käytännön toiminnan käynnistäminen ja koordinointi. Olemme vielä rakentamassa sille toimintamallia. Tähän tarvitaan omistajuus itse koordinoinnin tekemiseen ja sellaiset roolit pitää resursoida. Lähdemme toteuttamaan ensin eri toimijoiden kohtaamiselle ja dialogille uusia mahdollisuuksia. Toki tarvitsemme mukaan myös yritykset, oppilaitokset ja TKI-osaamista. Toimialojen kasvun ja yhteistyön halukkuus on kuitenkin yritysten itsensä vastuulla”, Jalonen sanoo.
Lue lisää:
Kasvusopimuksesta vauhtia luovien alojen kasvuun
Av-alalle pilotoitu kasvusopimus laajeenee myös muille luoville aloille