Taide ja kulttuuri ovat suomalaisen yhteiskunnan kivijalka. Ne luovat kansakunnan arvopohjaa ja vahvistavat henkistä kriisinkestävyyttä. Vaikka taide ja kulttuuri ovat arvokkaita itsessään, niillä on myös välineellistä arvoa. Ne vaikuttavat maakuvaan, talouskasvuun ja henkiseen hyvinvointiin.
Kulttuuri luo kansakuntamme arvopohjaa
Arvopohjamme rakentumiseen taiteella ja kulttuurilla on iso merkitys. Ne antavat meille kykyä käsittää ja tulkita maailmaa ja erilaisia ihmisiä. Kulttuurin ja taiteen avulla voimme ymmärtää omaa ja muiden taustaa: mistä tulemme, mitä olemme. Niiden avulla työstämme arvo- ja ajatusmaailmaamme.
Taide ja kulttuuri laajentavat ymmärrystämme ja niiden avulla voidaan välittää tärkeitä arvoja, kuten tasa-arvoa, moninaisuutta, ihmisoikeuksia ja ympäristön kestävyyttä.
Luovat alat tarjoavat myös mahdollisuuden oppia ja kasvaa taiteen avulla. Taide edistää lisäksi kriittistä ajattelua, empatiaa ja luovuutta. Se luo mahdollisuuksia nostaa esiin haastavia kysymyksiä ja kannustaa keskusteluun arvoistamme.
“Taidekokemukset kehittävät kykyämme ajatella, miltä asiat näyttävät toisen ihmisen näkökulmasta. Ne voivat laajentaa ymmärryksemme rajoja ja edistää demokratialle suotuisia arvoja, samoin kuin terveyttä ja onnellisuutta. Siksi niillä pitäisi olla asemansa jokaisen suomalaisen elämässä.” Ateneum-lehti
Sixten Korkman, ekonomisti, Talous ja humanismi -kirjan kirjoittaja
Taide vahvistaa hyvinvointia
Taide, kulttuuri ja viihde tarjoavat lukemattomille ihmisille henkisen voimavaran, johon tukeutua ja josta ammentaa uskoa ja luottamusta silloinkin, kun ne ovat koetuksella. Ne ovat myös tuki oman identiteetin rakentamisessa, stressinhallinnassa, tunteiden käsittelyssä ja yhteisöllisyyden kokemuksen mahdollistajina. Taiteella on todettu myös olevan positiivisia vaikutuksia esimerkiksi kivunlievityksessä sekä muistisairaiden ja kuntoutettavien hoidossa.
Mieli ry:n kyselyyn vastanneista (2021) 95 prosenttia kertoi taiteen ja kulttuurin vaikuttavan positiivisesti heidän hyvinvointiinsa. Vastaavasti 94 prosenttia Kansalaisfoorumin kyselyyn 2022 vastanneista kertoo saaneensa uusia ystäviä kulttuuriharrastuksen kautta.
Taideharrastus vahvistaa elinikäisen oppimisen tärkeitä taitoja, kuten aloitteellisuutta ja ilmaisukykyä. Se parantaa myös kognitiivista suorituskykyä. Musiikkiharrastuksella on todettu olevan lukuisia myönteisiä vaikutuksia nuorten osallisuuden edistämisessä. Onkin tärkeää huolehtia siitä, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus taiteeseen ja kulttuuriin sekä kokijana että tekijänä.
”Kulttuuri ja taide muuttuvat yhä tärkeämmiksi, kun maailma pirstaloituu. Tarvitsemme niiden tuomaa hyvinvointia ja yhteisöä.”
Minna Huotilainen, professori, Helsingin yliopisto
Taide ja kulttuuri tukevat kansakunnan kriisinkestoa
Taide ja kulttuuri ovat kautta aikojen olleet kansallisen identiteetin rakennusaineita ja vahvistaneet yhteisöllisyyden ja yhtenäisyyden tunteita, jotka puolestaan toimivat puskureina vaikeina aikoina. Taide rohkaisee myös tarkastelemaan asioita eri näkökulmista, tekemään parempia päätöksiä sekä sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin ja maailmaan.
Taide ja kulttuuri auttavat vahvistamaan yksilöiden ja yhteisöjen resilienssiä tarjoamalla kanavan tunteiden ja kokemusten ilmaisuun ja käsittelyyn. Ne tukevat kykyä sopeutua, selviytyä ja palautua haastavista tilanteista ja kriiseistä niin yksilöinä kuin kansakuntana.
“Taide ja kulttuuri vahvistavat meitä kohtaamaan toisiamme ja vähentämään haitallista yhteiskunnallista polarisaatiota. Voimme olla yhdessä eri mieltä kulttuurin ja taiteen turvallisuuskehikossa. Suomi on rakentunut turvalliseksi, ja siinä on myös taiteen vapaudella osansa. Taiteen vapaus ja turvallisuuskulttuuri ovat toisistaan riippuvaisia.”
Aki-Mauri Huhtinen, emeritusprofessori, Maanpuolustuskorkeakoulu
Luovat alat rakentavat maakuvaa
Kansallinen taide ja kulttuuri luovat pitkällä aikavälillä mielikuvaa maasta, sen sivistyksestä ja luovasta voimavarasta. Suomen tunnettuuden kulmakiviä ovat muun muassa kuvataiteen, musiikin, kirjallisuuden, designin ja muotoilun kansainvälisesti arvostetut nimemme.
Meillä on kulttuuri- ja taidepääomaa sekä alan huippuosaamista, josta meidät tunnetaan maailmalla. Luovien alojen osaamisemme, koulutuksemme ja infrastruktuurimme ovat myös vetovoima, josta Suomi hyötyy ja joka houkuttelee alan yrityksiä Suomeen. Suomalaisten tarinoiden ja sisältöjen tuottaminen kansainväliseen markkinaan on tärkeää paitsi vientituloille myös Suomen maakuvalle ja tunnettuudelle. Esimerkiksi tv- ja elokuva-ala on maailman suurin tunnebisnes, jolla vaikutetaan ihmisten arvoihin.
Kulttuurissa on tenhoa, joka luo yhteyksiä ihmisten välille. Se avaa ovia viennille ja erilaisten yritysten hedelmälliselle yhteistyölle. Kulttuuri ja taide toimivat keskustelunavaajina ja liimana, kun etsimme yhteistä tarttumapintaa eri toimijoiden välille.
”Kulttuurilla on vahva roolinsa maakuvan muotoutumisessa. Maakuvatutkimusten mukaan Suomella on kuitenkin tehtävää juuri kulttuurimme tunnetuksi tekemisessä. Meidän tulee kertoa paremmin ja laajemmille yleisöille siitä korkeatasoisesta ja uniikista kulttuurista, jota maassamme on runsaasti. Taiteen keinoin voimme myös avata vuoropuhelua ja keskustelua arvoistamme ja meille tärkeistä asioista.”
Paula Parviainen, Kulttuurin ja luovien alojen suurlähettiläs, ulkoministeriö
Merkittävä työllistäjä ja talouskasvun luoja
Hyvinvointimme perustuu yhteiskuntamme kykyyn luoda arvoa. Nykyään luova talous ja aineeton arvonluonti ovat yhtä tärkeitä taloudelle kuin metsä oli viime vuosisadalla.
Talouskasvu nojaa fyysisten tuotteiden sijaan yhä enemmän palveluihin, tietoon ja ja innovaatioihin, joista maksetaan. Luovilla aloilla aineeton arvo syntyy esimerkiksi elämyspalveluista ja monistettavien sisältöjen tekijänoikeuksista.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen luovat alat työllistävät moninkertaisesti enemmän kuin esimerkiksi metsä- tai kemianteollisuus. Niiden BKT-osuus on suurempi kuin vaikkapa paperiteollisuudella, ravintola- ja majoitusalalla tai maataloudella. Luovien alojen talous on 15,8 miljardia euroa ja ne luovat yli 136 000 työpaikkaa.
Luovan talouden merkitys kansantaloudelle ja viennille on suuri. Sillä on kokoaan suurempi muutosvoima ja se tuottaa arvoa myös muille toimialoille, kuten matkailu- ja ravitsemusaloille. Se myös vauhdittaa muiden toimialojen kasvua ja yritysten uudistumista.
Luovat alat ovat maailmalla vahvoja kasvualoja. Suomessa luovien alojen osuus BKT:sta on 3,1 prosenttia, mikä on reilusti alle EU:n keskiarvon (4,4 prosenttia). Koska osaamisemme luovilla aloilla on huippuluokkaa, kasvupotentiaalia on valtavasti.
“Luovien alojen kyky muuntaa investointinsa taloudelliseksi arvoksi ja kannattavaksi elinkeinotoiminnaksi on tärkeää Suomen elinkeinorakenteen uudistumiselle ja uusien työpaikkojen syntymiselle. Se vaatii kuitenkin monialaista kehittämistyötä kasvun mahdollisuuksien vahvistamiseksi.”
Anne Brunila, kauppatieteiden tohtori, ekonomisti
Lataa esite: Luovien alojen arvo Suomelle