Luovan alan vaikuttajat ja kulttuurin virkamiehet kokoontuivat 9.4. keskustelemaan kulttuuripoliittisen selonteon elinkeinopoliittisesta ulottuvuudesta ja luovan talouden kasvustrategian toimenpiteistä. Tilaisuus oli osa OKM:n valtakunnallista Kulttuurikierrosta. Se järjestettiin yhteistyössä Luovat ry:n ja Tapahtumateollisuuden kanssa.
Säätytalolle ei kokoonnuttu puhumaan ajankuluksi: luovan alan tavoitteena on käynnistää kulttuuripoliittisen selonteon vaikuttava toimeenpano ja integroida luovat alat osaksi Suomen elinkeinopolitiikkan ydintä. Usean alustuksen ja paneelikeskustelun kokonaisuuden juonsi Luovat ry:n puheenjohtaja ja Teoston viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura.
OKM:n ylijohtaja Juha Rintamäki avasi tilaisuuden korostamalla, että nyt on historiallinen momentum: Selonteko on Suomen tärkein valtakunnallinen kulttuuristrategia aina 2040-luvulle saakka, ja sen keskiössä on tavoite kaksinkertaistaa luovien alojen BKT-osuus.
”Meillä on poikkeuksellinen selonteko käsissämme. Nyt toimeenpanovaiheessa ratkaistaan, muuttaako se mitään”, Rintamäki totesi.
Hän näkee suurimmat mahdollisuudet siinä, että luovat alat tunnistetaan teollisena elinkeinona, jonka kasvupotentiaali on jäänyt Suomessa toistaiseksi hyödyntämättä verrokkimaihin, kuten Ruotsiin, nähden.
Kasvustrategian suuntaviivat
Kulttuuriasiainneuvos Laura Mäkelä toi esiin tuoreen luovan talouden kasvustrategian huomiot. Hän painotti, että toimeenpano vaatii rakenteellisten esteiden purkamista ja ajantasaista ymmärrystä aineettomien oikeuksien arvosta.
Mäkelä toi esiin myös osaamisvajeen: tarvitsemme täsmäkoulutusta aineettomien oikeuksien kaupallistamiseen. Lisäksi julkisen ja yksityisen rahoituksen on kohdattava paremmin; esimerkiksi Business Finlandin kriteerit on sovitettava luovien alojen sisällöille ja tuotannoille. Hän näki myös, että Suomessa on karsittava byrokratiaa, kuten tapahtuma-alan lupaviidakkoa.
Alan johtavat toimijat vaativat rohkeutta ja konkreettisia toimia: Suomen Musiikkikustantajien toiminnanjohtaja Jari Muikku sanoi:
”Kansainvälisillä markkinoilla musiikkioikeudet on jo vakiinnutettu merkittäväksi omaisuusluokaksi. Suomen pitää luoda rahoitusratkaisuja, jotka tukevat pääomittamista ja aineettoman arvon kasvua.”
Muikku lisäsi, että luovan talouden kasvustrategia pitää toteuttaa kokonaisuudessaan. Jos tehdään osa-optimointia, yksittäisi toimenpiteitä, asiat eivät edisty eivätkä akenteet ja asenteet kehity.
Tapahtumateollisuuden toiminnanjohtaja Sami Kerman kertoi, että tapahtuma-alan liikevaihto on kasvanut kovasta vastatuulesta huolimatta. Hänen mukaansa päättäjien on ymmärrettävä alan aluetaloudellinen vaikutus ja purettava sääntelyn esteitä.
Kerman muistutti alan valtavista aluetaloudellisista vaikutuksista: esimerkiksi kesän 2025 seitsemän konsertti-iltaa Helsingissä toivat alueelle 114 miljoonaa euroa, josta yli 50 miljoonaa kului tapahtuma-alueen ulkopuolella hotelli-, ravintola- ja kauppaostoksiin.
Uusia yhteistyömalleja kokeiltava
Tilaisuuden paneelikeskusteluun osallistuivat toimitusjohtaja Riku Salomaa, Nordic Music Partners Oy, toimitusjohtaja Kaisa Paavolainen, Suomen Teatterit ry, toiminnanjohtaja Matti Numminen, Avate Audiovisuaalisen alan tekijät ry, toimitusjohtaja Mirva Merimaa, Tiketti Oy sekä ylijohtaja Rintamäki.
Merimaa muistutti, että suurin este on se, jos pelkästään leikataan sen sijaan, että investoitaisiin kasvuun. Hän esitti edustuskulujen 100 % vähennysoikeuden palauttamista ja kotitalousvähennyksen laajentamista esiintymispalkkioihin kysynnän vauhdittamiseksi.
Numminen nosti esiin tekijänoikeuksien merkityksen tulonmuodostuksessa. ”Tekijänoikeudet ovat luovien alojen talouden liiketoiminnan perusta. Tarvitsemme tarkennettua lainsäädäntöä, joka turvaa tekijöiden asianmukaiset ja oikeasuhtaiset korvaukset muuttuvassa digitaalisessa ympäristössä”, hän painotti.
Salomaa näki suurimman kasvun kansainvälisillä markkinoilla. Hän vaati toimivia rahoitusratkaisuja, kuten lainapohjaisia instrumentteja, ja vientiorganisaatioiden, kuten Music Finlandin, rahoituksen turvaamista.
Paavolainen muistutti perusrakenteista huolehtimisen tärkeydestä. ”Lait ja rakenteet ovat olemassa, mutta niiden sisällä on uskallettava kokeilla uusia yhteistyömalleja”, hän totesi. Hän peräänkuulutti rahoittajien välistä rakenteellista keskustelua päällekkäisyyksien välttämiseksi.
Luovat ry:n puheenjohtaja ja tilaisuuden vetäjä Vappu Aura totesi, että nyt on tärkeää se, miten selonteon toimenpiteillä aikaansaadaan todellista kasvua: “Meidän on sitoutettava kaikki toimijat yhteiseen toimeenpanotyöhön.”
Miten tästä eteenpäin?
Tilaisuuden yhteenvetona korostui yhteinen tahto viedä selonteko osaksi seuraavaa hallitusohjelmaa. Jotta 3,5 prosentin BKT-tavoite saavutetaan, on valtionhallinnon uudistettava rahoitusinstrumenttejaan ja kulttuurihallinnon toimintatapojaan.
Työ jatkuu selonteon toimeenpanon parissa, jossa seurataan konkreettisia mittareita. Kuten ylijohtaja Rintamäki linjasi: ”Nyt on aika kääriä hihat ja yhdistää voimat – kulttuuri on tulevaisuuden kompassimme”.
Tutustu kulttuuripolittiiseen selontekoon ja sen toimeenpanoon