Luovan alan kuntavaalipaneelissa puhuttiin muun muassa kulttuurin arvosta sekä leikkausten vaikutuksesta kuntien kulttuuripalveluihin ja alan toimijoiden toimintamahdollisuuksiin. Yhteisiä tavoitteitakin löydettiin.
Luovat ry järjesti 4.4. luovien alojen kuntavaalien kärkipaneelin Musiikkitalossa. Heti paneelin alussa tuli selväksi, että kulttuuria arvostetaan, mutta rahat ovat tiukassa. Eri puolueita yhdisti tavoite matalan kynnyksen kulttuuripalveluiden takaamisesta kaikille tulotasosta, taustasta ja iästä riippumatta.
Kulttuurin leikkaukset nostivat talousasiat paneelin keskeiseksi teemaksi. Kunnat rahoittavat vajaalla 500 miljoonalla eurolla suomalaista kulttuuria ja luovaa alaa. Kun kuntien talous on tiukilla, jääkö kulttuuri jalkoihin vai halutaanko siihen ja sen kasvuun satsata?
Keskustelemassa luovien alojen kulttuurista kuntien vetovoimatekijänä, hyvinvoinnin edistäjänä ja talouskasvun tuojana olivat opetusministeri Anders Adlercreutz (RKP), kansanedustaja Ritva Kike Elomaa (PS), eduskunnan varapuhemies Tarja Filatov (SDP), varapuheenjohtaja Veronika Honkasalo (Vas.), varapuheenjohtaja Tuomas Kettunen (Kesk.), kansanedustaja Marko Kilpi (Kok.), laulupedagogi ja kuntavaaliehdokas Tiina Sinkkonen (KD) sekä puheenjohtaja Sofia Virta (Vihr.). Paneelin juonsi Vappu Aura, Luovat ry:n puheenjohtaja ja Teoston viestintäjohtaja.
“Kulttuuri ja taide ovat investointi, joka synnyttää kasvua”
Kaikki panelistit tunnistivat luovien alojen merkityksen kuntien elinvoiman ja hyvinvoinnin kannalta. Leikkausten vaikutukset kuntien talouteen ja kulttuuripalveluihin aiheuttivat sijaan kiivasta keskustelua.
SDP:n Tarja Filatov näki luovat alat kasvun mahdollistajina. “Kulttuuri ja taide ovat investointi, joka synnyttää kasvua. Luovalle alalle annetusta tuesta puolet tulee veroeuroina takaisin”, hän painotti.
Investointi kulttuuriin kannattaa myös Keskustan Tuomas Kettusen mukaan. Hän kertoi esimerkin: “7 500 asukkaan Kuhmo tuki 100 000 eurolla kamarimusiikkifestivaaleja, mikä toi jopa 5 miljoonaa euroa takaisin talousalueelle.”
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta muistutti, ettei kulttuuria ole ilman kulttuuritoimijoita. “Toivoisin, että yhteiskunnassamme puhuttaisiin suoremmin niistä arvovalinnoista, joita hallitus nyt tekee. Leikata voisi muualtakin kuin kulttuurista”, Virta korosti. Hän myös muistutti, että kuntien kulttuuristrategia on se pohja, jolla voidaan varmistaa rahoitusta luovalle alalle.
“Pienten kuntien päättäjät joutuvat vaikeisiin tilanteisiin nyt tehtyjen leikkausten takia. Vaikka kaikki puhuvat kauniisti kulttuurin puolesta, sitä kulttuuria ei ole ilman alan toimijoita. Ei voi olettaa, että vapaaehtoiset hoitavat kaiken”, Virta sanoi.
“Sinänsä tavoiteltava maksuton taidetarjonta ei voi perustua ilmaistyölle”, Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo komppasi. “Lisäksi investoidessa pitää muistaa myös taiteen itseisarvo ja osaavien päättäjien tärkeys.”
Tällä hallituskaudella hallitus on heikentänyt luovan alan toimintamahdollisuuksia muun muassa arvonlisäverokorotuksilla ja monilla leikkauksilla. Viime vuoden loppuun mennessä leikattiin 17 miljoonaa euroa kulttuurin määrärahoista sekä 5,5 miljoonaa euroa yksityisen kopioinnin hyvityksestä. Lisää leikkauksia on vielä luvassa.
Virta, Honkasalo ja Keskustan Tuomas Kettunen olivat huolissaan leikkausten vakavista seurauksista kunnissa. Vihreät peruisivatkin kulttuurileikkaukset ja panostaisivat kulttuuri- ja taidelaitoisten toimintaan pitkäjänteisesti.
“Nyt vaarana on kulttuuripalveluiden loppuminen pienemmissä kunnissa”, muistutti Tuomas Kettunen.
“Kaiken rahoituksen ei tarvitse tulla valtiolta”
Marko Kilpi tunnisti leikkauksien vaikutuksen kulttuurialalle: “Tekisi mieli sanoa, että sakset seis, mutta kun en pysty! Pitää muistaa, että olemme vaikeasti velkaantunut yhteiskunta ja on vain tehtävä päätöksiä.” Kilpi korosti, että on tärkeää pyrkiä etsimään uudenlaisia tapoja toimia. “Kaiken kulttuurin rahoituksen ei tarvitse tulla valtiolta.”
Myös ministeri Anders Adlercreutz myönsi, että alan kehittämisessä järjestöt ja erilaiset toimijat ovat tärkeitä ja niihin kohdistuneet leikkaukset ovat olleen merkittäviä. “Taide ja kulttuuri on itseisarvo ja innovaatioiden generaattori. Mutta tiukat ajat ovat nyt ja myös seuraavalla kaudella”, Adlercreutz muistutti.
Kristillisdemokraattien Tiina Sinkkonen ehdotti kuntien kulttuuritoiminnan tukemiseksi yritysyhteistyötä: “Miksei yritys voisi olla jonkin kulttuuritapahtuman kummi ja saisi näin kehitettyä omaa brändiään?” Myös Perussuomalaisten Ritva Kike Elomaa näki mahdollisuuksia kulttuurin tukemiselle muutoin kuin verovaroin: “Yritysten ja yksittäisten ihmisten tekemät lahjoitukset pitäisi palkita veroporkkanalla”, hän ehdotti.
Filatov totesi lopussa, että uusi ei synny umpiossa. “Taiteella on myös itseisarvo, kaikki ei ole heti bisnestä. Taide tuo hyvinvointia, ideoita ja innovaatiota.”
Luovat ry:n edunvalvontajohtaja Lauri Kaira muistuttikin kaikkia kulttuurin merkityksestä avauspuheenvuorossaan:
”Hyvät kulttuuripalvelut ovat kunnalle vetovoimatekijä, joka tuo kuntaan viihtyisyyttä, hyvinvointia, elämyksiä sekä vetovoimaa. Fiksut kunnat houkuttelevat luovan alan osaajia ja yrittäjiä osana elinkeinopolitiikkaansa. Kulttuurin laitettu euro on järki-investointi.”