Yleisradion uudistamisen tarve on noussut julkiseen keskusteluun perustelluista syistä. Keskustelu on arvokasta, sillä Ylellä on merkittävä rooli suomalaisen av-toimialan kehityksessä.
Vanjoen johtama mediamarkkinatyöryhmä ehdotti Ylen kotimaisille ostoille 20 %:n minimikiintiötä liikevaihdosta laskettuna vuoteen 2020 mennessä.
Yle suhtautuu kiintiön lisäämiseen nihkeästi ja puolustaa julkisen palvelun tuotantotehdastaan, koska ala on rajussa muutoksessa ja jatkuvuus pitää varmistaa. Nyt jos koskaan tulisi vahvistaa pk-yritysten mahdollisuuksia tehdä uusia sisältöjä myös kansainvälisille markkinoille. Tulevaisuudessa Ylellä esitettävien sisältöjen rahoittamiseen voisivat osallistua muutkin kuin veronmaksajat. Luulisi olevan meidän kaikkien etu.
Yle vastustaa ostojen lisäämistä myös argumentilla, että tuotantoyhtiöiden sisältöjen myyntihinnoissa on vain rajatut hyödyntämisoikeudet. Niinpä. Yle on monessakin ohjelmagenressä lähes ainoa mahdollinen ostaja, joten hintaa ei voi kilpailuttaa useamman jakeluyhtiön välillä.
Ansaintaa syntyy tuotantoyhtiöille ja tekijöille silloin, kun onnistutaan luomaan sisältöä, jota halutaan jaella usealla territoriolla ja jakelualustalla. Ylen ostaessa kansainvälisiä urheiluohjelmia tai draamasarjoja on ilman muuta selvää, että se saa vain rajatut oikeudet. On hämmentävää, että samat pelisäännöt eivät Ylen mielestä koske kotimaisia tuotantoyhtiöitä. Ylen tavoite saada jatkossa kaikki oikeudet ikuisiksi ajoiksi tarkoittaa myös sitä, että Yle voi halutessaan vapaasti jaella sisältöjä ilmaiseksi silloinkin, kuin kuluttajat olisivat niistä halukkaita maksamaan muiden jakelijoiden palveluissa.
Jos Yle lisäisi ehdotetulla tavalla ostojaan itsenäisiltä kotimaisilta tuotantoyhtiöiltä, se paitsi vauhdittaisi alan kasvua, myös säästäisi verovaroja. Kaupalliset tv-kanavat ovat ulkoistaneet ja kilpailuttaneet sisällöt jo pitkään. Ylen johto tuskailee, kun siltä on jäänyt saamatta 0,7─1,2 % vuotuinen korotus toimintamenoihinsa.
On selvää, että Yle ei pysty tarkastelemaan toimintaansa kriittisesti. Yle-lakiin on siksi kirjattava Vanjoen esityksen perusteella minimiosuus ostoille itsenäisiltä tuotantoyhtiöiltä ja annettava av-alalle mahdollisuus kasvaa, työllistää ja kehittää maailmalla menestyviä sisältöjä.