Vaihdoimme kutsumanimemme ”Luovat ry:ksi”, joka kertoo meistä enemmän.
Luovan työn tekijät ja yrittäjät perustettiin vuonna 2003 projektiksi, jolla haluttiin vaikuttaa alkavaan tekijänoikeuslain uudistukseen. Sittemmin projekti vakiintui pysyväksi vaikuttamisverkostoksi.
Perustamisvuonna 2003 vaikuttamisverkostomme oli ennennäkemättömän laaja. Se edusti liki kaikkia taiteenaloja, sekä myös arvoketjun eri portaita aina luovista tekijöistä sisällöntuotantoyrityksiin asti. Tällaista ei oltu ennen nähty. Millä muulla alalla yritykset, työntekijät, freelancerit ja koko arvoketju alkutuottajista alkaen mahtuu samaan etujärjestöön?
Poikkeuksellisen laajuuden haluttiin näkyvän myös nimessä. Näin syntyi nimemme ”Luovan työn tekijät ja yrittäjät”. Koska nimi oli melko pitkä arkikäyttöön, lempinimeksi – eräänlaiseksi lyhenteeksi – keksittiin sana ”Lyhty”. Sillä lempinimellä useimmat kansanedustajat meitä kutsuvat.
Vuosien mittaan olemme pohtineet, että kutsumanimemme pitäisi kyllä jotenkin liittyä luoviin aloihin. Eikä ole hyvä, että se sekoittuu helposti muihin järjestöihin. ”Lyhty” ei ole tässä suhteessa paras mahdollinen, sillä emme edusta kotimaista valaisinalaa ja sana ”lyhty” on liki kymmenen suomalaisen järjestön nimessä!
Vuonna 2022 ryhdyimme vihdoin tuumasta toimeen. Yhdistyksemme syyskokous päätti 16.12. vaihtaa järjestön nimeksi ”Luovan työn tekijät ja yrittäjät – Luovat ry”. Lyhty on nyt siis Luovat ry.
Uusi kutsumanimi ”Luovat ry” kuvaa toimialaamme selvästi paremmin. Sitä on ajettu sisään mm. kotisivullamme ja somekanavissa pitkin vuotta – ja vuonna 2023 uusi nimi muuttuu viralliseksi.
Mikään muu ei muutu. Edunvalvontatyömme jatkuu entiseen malliin. Juuri nyt ajankohtaisimpia asioita ovat tekijänoikeusdirektiivin implementointi (sillä on tarkoituksena mm. korjata arvokuiluongelma) sekä seuraavan hallituksen ohjelmaan vaikuttaminen.
Tekemämme työ on hyödyksi koko Suomelle. Tilastokeskuksen mukaan luovat alat ovat monin verroin suurempi työllistäjä kuin esimerkiksi metsä-, kemian tai sähkö- ja elektroniikkateollisuus. Niiden BKT-osuus on suurempi kuin esimerkiksi paperiteollisuudella, ravintola- ja majoitusalalla, maataloudella tai tekstiiliteollisuudella.
Luovien alojen osuus Suomessa on pelit mukaan laskien noin 3,5 % työllisistä ja 3,3 % BKT:sta. Nämä ovat suuria lukuja. Silti olemme näissä alle EU:n keskitason. Tässä on siis kasvuvaraa.
Suomessa tarvitaan talouskasvua ja työpaikkoja. Jotta luovat alat voivat tuoda tätä, niiden kehitykseen pitää panostaa siinä missä muihinkin suuriin toimialoihin. Esimerkiksi Ruotsissa näin tehdään ja positiiviset jäljet näkyvät. Tätä maaottelua Suomen ei kannata hävitä.
Luovien alojen mahdollisuuksiin kannattaa tarttua. Niille tulee turvata reilut toimintaedellytykset ja toimiva tekijänoikeuslainsäädäntö. Luovien alojen yrityksillä on oikeus samantasoisiin vientitukiin ja edistämistoimiin kuin muillakin toimialoilla, ja luovien alojen ammattilaisilla on oikeus yhtä hyvään työttömyysturvaan kuin muillakin kansalaisilla.
Muun muassa tällaisia viestejä meillä on seuraavalle hallitukselle. Uskon ja toivon, että näissä asioissa päästään eteenpäin. Se on Suomessa kaikkien etu.