Hallituksen puoliväliriihi pohtii parhaillaan, miten käyttää rahaa tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti. Miten edistää talouskasvua ja tukea koronarajoituksista kärsiviä toimialoja ja ammatinharjoittajia.
Tämä innosti minut katselemaan Tilastokeskuksen selvityksiä. Niiden mukaan luovat alat on mitä merkittävin työllistäjä ja talouskasvun lähde.
Kolmen ministeriön (TEM, STM ja OKM) asettama Luovat alat Suomen talouden ja työllisyyden vahvistajina -työryhmä kirjasi vuonna 2017 mietintöönsä suoraan, että luovien alojen ”tuottama arvonlisäys sekä osuus työllisistä on suurempi kuin esimerkiksi elektroniikkateollisuuden, paperiteollisuuden tai kaivosteollisuuden.”
Kulttuurin satelliittitilinpidon mukaan luovat alat tuottivat noin 3,5 % Suomen työpaikoista ja 2,9 % BKT:n arvonlisäyksestä. Tämän päälle tulee vielä eri ryhmään tilastoitu pelialan BKT-osuus, joka on noin 0,4 prosenttiyksikköä. Kokonaisuutena BKT-vaikutus oli siis 3,3 %.
Tuoreemmat tutkimukset kertovat jopa suuremmista luvuista. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2018 kulttuuriammateissa toimi noin 135 000 henkilöä, joka on yli 5 % työllisen työvoiman määrästä.
Vaikka kulttuurin luvut ovat kovia, Suomella on kasvuvaraa. Tuoreiden tutkimusten mukaan EU-tasolla BKT-luku on 4,4 prosenttia. Tämä kertoo, että luoviin aloihin kannattaa panostaa.
Nuo olivat siis kovia, taskulaskimen näytössä näkyviä lukuja. Tämän lisäksi kulttuuri parantaa elämänlaatua, vähentää syrjäytymistä ja vähentää terveysongelmia. Tämä hyöty ja ennaltaehkäisevä vaikutus näkyy valtion ja kuntien menoissa.
Erityisen hyvä elämänlaadun parantaja on kulttuuriharrastus. Asiantuntijoiden mukaan esimerkiksi kuorossa laulaminen aidosti pidentää ikää. Moni nuori on löytänyt mielekästä tekemistä, onnistumisen elämyksiä ja ihmissuhteita bändiharrastuksen parista. Taide- ja kulttuurikasvatus edistää lasten oppimista, hyvinvointia ja sosiaalisten taitojen kehittymistä.
Kulttuuri myös rakentaa paikallista identiteettiä ja auttaa luomaan viihtyisiä ja turvallisia elinympäristöjä. Taide- ja kulttuuritoiminta voi tehdä aiemmin ”tylsistä paikoista” — kuten vanhoista tehdasalueista eläviä, elämyksellisiä, kiinnostavia ja helposti lähestyttäviä.
Kulttuuri on siis mahtava kasvun ja työpaikkojen lähde Suomen jokaisessa maakunnassa. Juuri nyt tämä ala ja kulttuurintekijät kärsivät suuria menetyksiä koronarajoitusten takia.
Näistä menetyksistä tulee saada oikeudenmukainen kompensaatio. Sen lisäksi, että se on oikein, se on myös talouden ja työllisyyden kannalta viisasta.
