Kulttuuriala sai tärkeitä täsmätukia niin sanotuista joululahjarahoista. Sitäkin merkittävämpiä ovat valtiovarainvaliokunnan linjaukset, että luova ala on Suomelle tärkeä kasvuala, johon on syytä investoida.
Valtiovarainvaliokunnan esitys eduskunnan ”joululahjarahoista” julkistettiin viikolla 50. Koska eduskunnalle sovittu jakovara on vain 40 miljoonaa euroa, myönnetyt tuet ovat väkisin pieniä täsmätukia, eivätkä mitään laajoja periaatteellisia korjausliikkeitä.
Oikein kohdennettuna täsmätuilla voi olla kuitenkin suuri vaikutus. Tällä kertaa suuri vaikutus voi olla myös valiokunnan mietinnössään tekemillä periaatelinjauksilla. Niin selkeästi valiokunta korosti luovien kulttuurialojen merkitystä talouskasvun luojana, johon kannattaa kohdistaa vaikuttavia edistämistoimia.
Kun hallitus julkaisi esityksensä vuoden 2026 talousarviosta, se ohjasi kulttuuriin noin 557 miljoonaa euroa. Siinä on noin 19 miljoonaa edellisvuotta enemmän, mikä johtuu pitkälti lakisääteisistä indeksikorotuksista kansallisille taidelaitoksille ja taiteen valtion osuuksiin.
Tärkeää on tietysti se, että elokuva-alalle suunnitellut sopeutustoimet peruttiin, mikä antaa alalle kaivattua ennakoitavuutta.
Täsmätukia luovien alojen edistämiseen
Valtiovarainvaliokunta täydensi esitystä omilla lisäyksillään. Taiteen ja kulttuurin edistämisen pääluokkaan tuli 4,38 miljoonaa euroa lisää. Noin kolmannes siitä meni elokuva-, musiikki- ja taidekentälle, ja loput kaksi kolmannesta museoille, kulttuuriperintöön ja yhdistyksille.
Poimin näistä muutamia positiivisia esimerkkejä:
- 200 000 euroa lisää tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen
- 250 000 euroa Suomen Elokuvasäätiölle pienten ja keskisuurten kaupunkien elokuvateattereiden kehittämiseen
- 150 000 euroa AVEKille audiovisuaalisen alan Kehittämö-kehittämisohjelmaan uran alkuvaiheessa oleville elokuvantekijöille
- 100 000 euroa Music Finland ry:lle viennin edistämiseen
Miksi nämä esimerkit ovat tärkeitä? Ensinnäkin ne vahvistavat kulttuurin saavutettavuutta koko maassa. Lisäksi niillä tuetaan nuoria tekijöitä ja uusia sisältöjä, mikä on välttämätöntä alan uudistumiselle.
Tärkeitä linjauksia kulttuurialan roolista kansantaloudessa
Valtiovarainvaliokunta teki mietinnössään tärkeitä periaatteellisia linjauksia siitä, millainen rooli kulttuurialalla Suomen kansantalouden kannalta on. Valtiovarainvaliokunta näkee kulttuurin investointina ja kasvualana.
”Kulttuuri on kasvuala kaikkialla länsimaissa, ja myös Suomessa kulttuurin kulutus on kasvanut pitkään, sillä ihmisten vapaa-ajan arvostus on kasvanut. Tässä kokonaiskuvassa on syytä kiinnittää huomiota laadukkaaseen kotimaiseen kulttuuritarjontaan, sen saatavuuteen eri puolilla Suomea sekä sen kansainväliseen potentiaaliin”, valiokunta lausuu ja lisää:
”Kaiken kaikkiaan luova ala on noin 16,7 mrd. euron kasvuala, joka työllistää noin 130 000 henkilöä ja kattaa 3,2 prosenttia BKT:stä. ”
Valiokunta pitää tärkeänä, että luovien alojen taloudellinen potentiaali tunnistetaan investointikohteena ”ja että alan liiketoimintaedellytyksiin panostaminen nähdään kannattavana ja kasvua luovana investointina”.
Valiokunnan johtopäätös on selkeä: ”Luovan alan liiketoimintaosaamista, rahoitusinstrumentteja ja tukijärjestelmiä tulee kehittää eri ministeriöiden sekä luovan alan toimijoiden ja organisaatioiden välisenä yhteistyönä mahdollisimman vaikuttaviin toimiin keskittyen. Muun muassa Business Finlandin rahoitusmahdollisuuksia tulisi pystyä kattavammin hyödyntämään.”
Tästä johtopäätöksestä me luovalla alalla olemme vahvasti samaa mieltä.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö 11.12.2025