Noin 60 luovan alan edustajaa ja poliittista päättäjää kokoontui vuotuiseen Luovat laineille -tapahtumaan. Keskiössä olivat puolueiden kulttuuripoliittiset linjaukset.
Jo viidettä kertaa järjestetty Luovat laineilla -verkostoitumistapahtuma kokosi 8. syyskuuta yhteen luovan alan toimijoita, järjestövaikuttajia ja kansanedustajia. Tällä kertaa keskusteltiin siitä, millaista kulttuuri- ja luovien alojen politiikkaa Suomeen tarvitaan seuraavalla vaalikaudella. Poliitikot saivat esittää kolmen minuutin hissipuheina puolueidensa näkemykset luovien alojen tulevaisuudesta, kasvusta ja tekijöiden toimeentulosta. Puheenvuoroja oli kommentoimassa luovan alan Kulttuuriraati.
Näkemyksiään esittivät kuuden eduskuntapuolueen edustajat: Susanne Päivärinta (Kok.), Mira Nieminen (PS), Eeva-Johanna Eloranta (SDP), Antti Siika-Aho (Kesk.), Inka Hopsu (Vihr.) sekä Pia Lohikoski (Vas.).
Puheenvuoroja kommentoinutta Kulttuuriraatia johti Luovat ry:n edunvalvontajohtaja Lauri Kaira. Asiantuntijoina toimivat Suomen Muusikkojen Liiton toiminnanjohtaja Tommi Saarikivi, Suomen Tietokirjailijoiden toiminnanjohtaja Sanna Haanpää sekä Audiovisual Producers Finland – APFIn hallituksen puheenjohtaja, tuottaja Roope Lehtinen.
Luovat ry:n järjestämää tilaisuutta luotsasi yhdistyksen puheenjohtaja, Teoston viestintä-, markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Vappu Aura.
Luovat alat nähdään kasvualana
Illan puheenvuoroissa nousi vahvasti esiin ajatus luovista aloista kasvun ja viennin lähteenä. Kokoomuksen Susanne Päivärinta korosti, että audiovisuaalisesta alasta tulisi puhua entistä enemmän kasvualana ja vientiteollisuutena perinteisen tukipuheen sijaan.
Päivärinta nosti esiin erityisesti av-alan tuotantokannustimen merkityksen sekä tarpeen tarkastella luovia aloja skaalautuvana liiketoimintana, jossa tekijänoikeudet muodostavat pitkän aikavälin arvopohjan.
Myös muiden puolueiden puheenvuoroissa luovien alojen taloudellinen merkitys tunnistettiin vahvasti. Keskustan Antti Siika-aho kuvasi luovia aloja merkittäväksi kasvupotentiaaliksi Suomelle. SDP:n Eeva-Johanna Eloranta totesi heidän tavoitteenaan olevan luovan talouden osuuden merkittävä kasvu nykytilanteeseen verrattuna.
Kulttuurin rahoitusta vahvistettava
Moni keskustelijoista piti tärkeänä kulttuurin rahoituspohjan vahvistamista. SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto nostivat esiin tavoitteen nostaa kulttuurirahoitus yhteen prosenttiin valtion budjetista.
Vihreiden Inka Hopsu painotti, että kuntien kulttuurirakenteiden toimintaedellytykset on turvattava, sillä teatterit, orkesterit ja muut alueelliset toimijat muodostavat suomalaisen kulttuurielämän perustan. Myös taiteilijoiden sosiaaliturvan kehittäminen, apurahajärjestelmän toimivuus ja luovan työn erityispiirteiden tunnistaminen nousivat puheenvuoroissa toistuvasti esiin.
Vasemmistoliiton Pia Lohikoski muistutti, että taiteen ja kulttuurin tulee olla kaikkien saavutettavissa riippumatta asuinpaikasta, perhetaustasta tai taloudellisesta asemasta. Hän korosti myös luovan alan tekijöiden toimeentulon turvaamisen tärkeyttä.
Tekijänoikeudet yhdistivät puolueita
Yksi illan vahvimmista yhteisistä teemoista oli tekijänoikeuksien merkitys.
Lähes kaikki puolueet nostivat esiin tarpeen turvata tekijänoikeudet erityisesti tekoälyn aikakaudella. Raadin jäsenet muistuttivat, että toimivat tekijänoikeudet muodostavat luovan alan liiketoiminnan perustan.
Puheenvuoroissa nousi esiin myös tarve puuttua nykyistä tehokkaammin tekijänoikeusrikollisuuteen. Useissa puheenvuoroissa korostettiin rangaistusasteikon korottamisen tarvetta, jotta virkavallan näkökulmasta tutkintakynnys ylittyy.
Tekoäly nähtiin luovalla alalla mahdollistajana, mutta samalla todettiin, että lainsäädännön on pysyttävä kehityksen mukana, jotta tekijöiden oikeudet ja tekijänoikeuskorvaukset voidaan turvata myös tekoälyn aikakaudella.
Lasten ja nuorten kulttuurisuhde on investointi tulevaisuuteen
Moni puheenvuoro palasi lasten ja nuorten asemaan kulttuuripolitiikassa.
Puolueet korostivat taiteen perusopetuksen, harrastusmahdollisuuksien sekä kulttuuripalvelujen saavutettavuuden merkitystä. Erityisesti Taidetestaajat-hankkeen rahoituspäätös syksyn budjettiriihessä sekä harrastamisen Suomen malli saivat kiitosta sekä poliitikoilta että raadilta. Mira Nieminen (PS) muistutti, että kulttuurin pitää olla saavutettava, erityisesti lapsille.
Raadin kommenteissa muistutettiin, että kulttuuripolitiikassa ei ole kyse ainoastaan tämän päivän yleisöistä vaan myös tulevien tekijöiden, kokijoiden ja yleisöjen kasvattamisesta.
Kulttuurin arvostus yhdistää puolueita
Puolueiden puheenvuorojen jälkeen asiantuntijaraadin puheenjohtaja Lauri Kaira summasi keskustelua toteamalla, että luovat alat työllistävät jo nyt noin 130 000 suomalaista ja muodostavat merkittävän osan suomalaisesta elinkeinorakenteesta.
Kaira piti merkittävänä sitä, että keskustelussa löytyi paljon yhteisiä tavoitteita puoluerajoista riippumatta. Luovien alojen kasvun, tekijänoikeuksien turvaamisen, lasten kulttuuriosallistumisen ja toimivien rakenteiden merkitys tunnistettiin laajasti.
”Tärkeä havainto oli myös se, ettei keskustelussa syntynyt vastakkainasettelua. Se on kulttuurialalle tärkeä viesti aikana, jolloin tarvitsemme pitkäjänteisiä ratkaisuja yli hallituskausien”, Kaira totesi.
Kulttuuripoliittisen keskustelun jälkeen ilta jatkui artisti Vilma Alinan musiikin parissa.
