Business Finland avasi rahoitushaun, josta luovan alan toimijat voivat hakea tutkimus- ja kehitysrahoitusta. Rahoitusmallissa on haasteita mutta myös mahdollisuuksia.
Orpon hallitus päätti kevään 2024 kehysriihessä luoville aloille korvamerkitystä 9 miljoonan euron T&K-rahoituksesta ja Business Finland avasi 22.1.2025 kaksi hakua tätä koskien: toinen yritysten t&k-projekteihin sekä toinen tutkimusorganisaatioiden ja yritysten kanssa yhteistyössä tehtäviin Co-Innovation -hankkeisiin.
Tutkimus- ja kehitysrahoitus on rajattu puhtaasti uuden liiketoiminnan tai merkittävään prosessien kehittämiseen ja toiminnan tulee täyttää OECD:n T&K-rahoitukselle määritellyt ehdot.
Hankkeiden on tarkoitus tuottaa pysyvää kilpailuetua, mutta rahoitus on kuitenkin kertaluontoista verrattuna esimerkiksi jatkuvasti kansainvälisiä investointeja ja muuta yksityistä rahoitusta vivuttavaan av-tuotantokannustimeen nähden.
Luovan alan yritysten on ollut aiemmin haastavaa hyödyntää T&K-instrumentteja, kuten myös Business Finlandin innovaatiorahoitusta, eivätkä rahoitusehdot ole merkittävästi muuttuneet aiemmasta. Nyt tarvitaankin alamme toimijoiden luovuutta, jotta tarjolla olevaa rahoitusta voidaan hyödyntää niin, että se toimisi yritysten tarpeisiin.
Miten onnistua tutkimus- & kehitysrahoituksen haussa?
Yksi perinteinen haaste on luovan alan yritysten pieni koko. Se vaikuttaa siihen, miten päivittäisen liiketoiminnan ohella voidaan irrottaa resursseja kehitystoimintaan ja paljonko voidaan investoida omarahoitusosuuteen. Näissäkin hauissa sen vaatimus on 50-75 prosenttia, mikä helposti johtaa siihen, että yksittäiset hankkeet jäävät pieniksi.
Niin sanotut veturiyritykset puuttuvat markkinasta. Voisiko ajatella, että esimerkiksi tv-kanavayhtiö olisi tällainen veturitoimija, joka kokoaa pienempiä toimijoita ympärilleen? Tai voiko esimerkiksi useampi tuotantoyhtiö muodostaa konsortion, joka saa yhdessä kerättyä riittävän oman rahoituksen, jotta hanke voi olla vaikuttava.
Toimialayhdistykset, joilla on pitkää kokemusta hanketoiminnasta, voisivat toimia apuna vastaamalla hankkeen hallinnosta, raportoinnista ja viestinnästä. Oppilaitoksista saataisiin varmasti apua olemassa olevan tutkimustiedon keräämiseen ja hankkeessa syntyvien havaintojen dokumentointiin ja esimerkiksi hankekonsortion yhteisten tilaisuuksien fasilitointiin.
Esimerkiksi av-alalla yritysten liiketoimintaa pitkällä tähtäimellä hyödyttäviä aiheita olisivat tekoälyn hyödyntäminen tuotantojen eri vaiheissa tai ekologisempien tuotantotapojen kehittäminen eri osastoille. Nämä toisivat pysyvää kilpailuetua, vaikka itse tuotteen eli sisällön kehittelyyn ei voisi saada suoraa tukea.
Uusia markkinoita ja asiakasryhmiä voisi lähteä etsimään perinteisten jakelukanavien ulkopuolelta. Voisiko esimerkiksi sosiaalisen median alustoilta löytyä uusia tulovirtoja tai rahoitusta ammattimaisesti tuotetuille luoville sisällöille?
Luovan alan haastavasta tilanteesta huolimatta tai juurikin sen takia kannustan toimijoitamme pysähtymään hetkeksi ja miettimään, mitä isompaa kasvun tai tehostamisen askelta tämän tyyppisillä hankkeilla voitaisiin tavoitella. Ainakin APFI ja varmasti myös muut toimialayhdistykset ovat mielellään mukana kasaamassa ja koordinoimassa yrityksiä ja muita toimijoita yhteisen kiinnostavan hankeaihion ympärille.