Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuula Haatainen muistuttaa Vieraskynä-kirjoituksessaan, että tekoälyä ja luovan alan sisältöjä hyödyntävä sisällöntuotanto on uhka luovan alan ansainnalle. Ilman säätelyä ja lisensointia luovan alan tekijänoikeussuojattu omaisuus ryöstöviljellään.
Tekoälyn kasvu näkyy monella yhteiskunnan sektorilla. Tämä näkyy työpaikkojen vähenemisenä myös sellaisissa työtehtävissä, joita olemme tottuneet pitämään vaikeasti korvattavina uusilla teknologioilla. Samalla työ muuttaa luonnettaan ja tarvitaan uudenlaisia valmiuksia ja tekijöitä.
Luovat alat ovat erityisessä murroksessa tekoälyn käytön lisääntyessä mutta sääntelyn puuttuessa. Tästä huolensa ovat esittäneet lukuisat luovien alojen, kuten kirjallisuuden, musiikin ja kuvataiteiden toimijat. Tekoäly vaikuttaa jo nyt luovan alan tekijöiden tulonmuodostukseen. Monien luovan alan ammattilaisten tulot ovat liian pieniä ja ansainta epävarmaa, ja tekoäly mutkistaa tulojen muodostumista entisestään.
Tekoälysisällöt hyödyntävät korvauksetta muiden luovaa työtä
Tekoäly ei tuota mitään sinällään itsenäisesti, vaan sen kaikki tuotokset perustuvat olemassa olevan materiaalin hyödyntämiseen ja muuntelemiseen. Kuitenkaan korvaukset käytöstä eivät päädy luovan alan sisältöjä todellisuudessa tehneille vaan tekoälyjäteille. Tämä johtaa valtavaan epäsuhtaan, jossa voitot käytetyistä töistä kerää vain hyödyntäjä, ei niiden oikea tekijä.
Tekoälyn vaikutus näkyy jo monin eri tavoin luovilla aloilla niin visuaalisessa taiteessa, kirjallisuudessa, av-tuotannossa kuin musiikin teossakin.
Kirjallisuuden alalla tekoäly-yhtiöt ovat käyttäneet tekijänoikeuden alaisia teoksia tekoälyn kouluttamiseen ilman tekijän suostumusta.
Esimerkiksi AI-teknologiyritys Anthropic sopi syksyllä 2025 maksavansa 1,5 miljardia dollaria sopimuskorvauksia 500 000 kirjallisen teoksen oikeudenhaltijoille. Anthropicin tämänhetkinen markkina-arvo on 350 miljardia dollaria. Tämä on vain yhden tekoäly-yhtiön tapaus ja kertoo siitä, minkä mittaluokan tulonmenetyksestä on kyse kirjallisuuden tekijöille.
Musiikin tekijöiden tuloista on lähivuosina vaarassa jopa 25–30 prosenttia eurooppalaisten analyysien mukaan, sillä heidän musiikkinsa korvataan yhä useammin tekoälyllä tehdyllä sisällöllä.
Tekoälypalveluissa tuotettu sisältö pohjautuu aina alkuperäisiin, tekijänoikeudella suojattuihin ja ihmisen luomiin teoksiin. Myös niitä käytetään ilman lupaa, ilman korvauksia tai tunnustusta alkuperäisille tekijöille.
Taloudelliset menetykset suuria
Suomessakin oikeudetta tuotettu tekoälymusiikki on vienyt satoja taustamusiikkiasiakkaita lisensiointia toteuttavalta GT-musiikkiluvilta. Menetys on noin miljoona euroa vuodessa ja suoraan pois musiikin ammattilaisten ansainnasta.
Visuaalisen taiteen alueella tekoäly on jo pidempään rapauttanut tervettä markkinaa. Kuvittajat ry:n jäsenistä 73 % kertoo huolestaan tilausten vähenemisestä tekoälyn käytön myötä.
Britannian kuvittajajärjestön mukaan 32 % kuvittajista kertoo jo menettäneensä toimeksiantoja tekoälyn vuoksi, esimerkiksi markkinointikuvitusten osalta. Järjestön mukaan menetys oli yli 10 000 euroa per kuvittaja.
Nämä esimerkit kertovat konkreettisesti siitä, miten oikeat tekijät jäävät pimentoon ja vaille korvauksia, kun pieni joukko tekoäly-yhtiöitä kerää voitot ammattilaisten työtä hyväksikäyttämällä. Tähän kehitykseen on vielä mahdollista puuttua ja rajoittaa tekoäly-yhtiöiden haitallisia toimintatapoja.
Tarvitsemme yhteisiä pelisääntöjä
On luotava helpot menettelyt sille, että oikeudenomistajat voivat kieltää teostensa käytön. On varmistettava, että yhteisiä pelisääntöjä noudattavat kaikki palvelut, joita Euroopassa tarjotaan – vaikka niiden tekoälymallit koulutettaisiinkin muualla. Lisäksi on luotava velvoite avoimuudesta, jotta teosten tekijät tietävät teostensa käytöstä ja pystyvät valvomaan oikeuksiaan.
Koska tekoälytoimijat ovat pitkälti kansainvälisiä ja suuria toimijoita, on tekoälyyn liittyvät epäkohdat ja rakenteelliset ongelmat ratkaistava ensisijaisesti EU-tasolla.
Euroopan parlamentti hyväksyi tämän viikon tiistaina tärkeät tekijänoikeussuositukset tekoälylle. Nyt on varmistettava, että niihin ei rakennu porsaanreikiä, joilla alustat pystyisivät luikertelemaan pois vastuusta.
Suomen on toimittava EU:n suuntaan aktiivisesti ja puolustettava luovaa työtä ja tekijänoikeuksia, jotta sääntely ja toimintamallit rakentuvat ammattilaisten kannalta oikeudenmukaiseksi.
Keinoja siis löytyy – nyt tarvitaan vain tahtoa laittaa ne käytäntöön, jotta rikas ja rakas kulttuurimme ei köyhdy ja luovan alan ammattilaiset saavat ansaitsemansa arvostuksen ja ansainnan työstään.