Generatiivinen tekoäly voi tarjota luoville aloille uusia välineitä ja kasvua, mutta myönteinen kehitys ei synny ilman vahvaa tekijänoikeutta, läpinäkyvyyttä ja teosten käytöstä sopimista. Tämä viesti nousi vahvasti esiin Arkadia-seuran ja Luovat ry:n AI ja luova työ -seminaarissa eduskunnan Kansalaisinfossa 7. lokakuuta.
Tekoäly muuttaa nopeasti tapoja, joilla sisältöjä tuotetaan, jaetaan ja kulutetaan. Samalla ratkaistaan, millaisille ehdoille luovan työn arvo, tekijöiden toimeentulo ja eurooppalainen kulttuurinen monimuotoisuus tulevaisuudessa rakentuvat. Seminaari kokosi yhteen luovan alan tekijöitä, tekijänoikeuden asiantuntijoita ja kansanedustajia keskustelemaan siitä, miten teknologinen kehitys ja tekijöiden oikeudet voidaan sovittaa yhteen.
Luovassa työssä tekoäly ei voi korvata ihmisten välistä yhteyttä
Tilaisuuden avannut Arkadia-seuran puheenjohtaja, kansanedustaja ja kirjailija Marko Kilpi kuvasi tekoälyä välineeksi, joka on jo kaikkialla. Kirjailijan työssä sitä voidaan käyttää esimerkiksi laajojen aineistojen hallintaan ja ajatusten pallotteluun. Samalla tekoäly nostaa esiin tärkeän kysymyksen: missä vaiheessa apuvälineen ehdotus alkaa ohjata tekijän omaa ajattelua?
Musiikintekijä ja -tuottaja Jurek Reunamäki toi keskusteluun tekijän arjen. Hänen mukaansa musiikkiala on aina elänyt teknologisista innovaatioista, mutta nykyiset tekoälypalvelut eivät vielä vastaa ammattimaisten tekijöiden tarpeisiin. Työkalujen tekijänoikeudellinen pohja on usein epäselvä, ja niiden tarjoamat musiikilliset ratkaisut jäävät helposti geneerisiksi.
Reunamäen viesti oli silti luottavainen: merkitykselliset teokset syntyvät ihmisten kohtaamisista, kuuntelemisesta ja yhteisestä tekemisestä. ”Parhaat kappaleet syntyvät edelleen jammailemalla. Me tarvitsemme toisiamme, enkä usko, että tekoäly pystyy sitä korvaamaan”, Reunamäki sanoi.
Tekoälyn kehittämisessä tapahtui Sammon ryöstö
Luovat ry:n edunvalvontajohtaja Lauri Kaira muistutti, että generatiivinen tekoäly poikkeaa aiemmista teknologisista murroksista olennaisella tavalla. Aiemmat innovaatiot ovat ennen kaikkea helpottaneet teosten tekemistä ja yleisöjen tavoittamista. Generatiivinen tekoäly puolestaan tuottaa itse sisältöjä, ja sen kehittämisessä on hyödynnetty valtavia määriä luovien alojen teoksia, ilman lupaa tai korvauksia.
Vastuullinen tekoälykehitys ei voi perustua toisten tuottaman sisällön oikeudettomaan hyödyntämiseen.
”On tapahtunut Sammon ryöstö”, Kaira kiteytti.
”Nyt tavoitteena on korjata tilanne. Siihen keinoina ovat läpinäkyvyys, luvat ja korvaukset”.
Vahva tekijänoikeus ei estä tekoälyn kehitystä
Äänitetuottajia edustavan IFPIn lakiasiainjohtaja Lauri Rechardt korosti kansainvälisessä katsauksessaan, ettei vahva tekijänoikeus estä tekoälyn kehitystä. Päinvastoin laadukas, lisensoitu aineisto voi tuottaa parempia malleja ja aiempaa käyttökelpoisempia työkaluja.
Rechardt antoi esimerkin Kiinasta, jossa luultavasti on maailman tiukin sääntely tekoälyn osalta. Tekijänoikeuksistakaan ei siellä ole tehty poikkeussääntöjä.
”Kiinassa tiukka sääntely ja tekijänoikeussäädökset eivät tunnu estävän tekoälykehitystä”, Rechardt sanoi.
Rechardtin mukaan kasvu ja myönteinen kehityskulku on mahdollinen, jos luova ala ja teknologiayritykset voivat sopia teosten käytöstä markkinaehtoisesti. ”Tarvitaan vahvaa yksinoikeutta ja riittävää läpinäkyvyyttä: ilman tietoa käytetyistä aineistoista oikeudenhaltijat eivät voi valvoa oikeuksiaan eivätkä neuvotella lisensseistä.”
Rechardt toi myös esiin, että kansainvälisesti markkinoille on jo syntynyt yhteistyösopimuksia tekoälykehittäjien ja luovien alojen yritysten välille. Samalla eri puolilla maailmaa on käynnissä lukuisia oikeudenkäyntejä luvattomasta sisällön käytöstä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallitussihteeri Aura Lehtosen mukaan EU:ssa keskustelu on siirtymässä yleisistä tulkinnoista kohti käytännön kysymyksiä: läpinäkyvyyttä, lisensiointia, korvauksia ja oikeuksien täytäntöönpanoa.
Euroopan komissio arvioi parhaillaan direktiiviä tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla (DSM) ja tekoälyasetuksen velvoitteiden toimeenpano on käynnissä. Suomessa valmisteluun osallistutaan EU-tasolla ja kansallisissa sidosryhmissä.
Lehtonen toi myös esiin, että Suomessakin kehitetään digitaalista tekijänoikeusinfrastruktuuria, kuten teosten tunnisteita, metadataa ja oikeuksien hallintaa.
Luovan alan ratkaisu on sopiminen
Seminaarin lopulla kansanedustajat Marko Kilpi (kok), Kristiina Mikkonen (sdp), Markku Siponen (kesk), Saara Hyrkkö (vihr) ja Timo Furuholm (vas) pääsivät kysymään luovan alan asiantuntijoilta kysymyksiä. Asiantuntijoina toimivat juristit Aura Lehtonen (OKM), Lauri Rechardt (IFPI), Valtteri Niiranen (Kopiosto), Jenni Kyntölä (Teosto) ja taloustoimittaja, kirjailija Karo Hämäläinen.
Paneelissa vallitsi laaja yhteisymmärrys siitä, ettei tekoälyä ja tekijänoikeutta pidä asettaa vastakkain. Kopioston toimitusjohtaja Niiranen kiteytti tavoitteen kolmeen sanaan: lupa, korvaus ja kontrolli.
Teoksia pitää voida lisensioida tekoälyn kouluttamiseen, mutta oikeudenhaltijalla on oltava myös todellinen mahdollisuus kieltää käyttö. Niiranen myös korosti, että suurten aineistomäärien lisensiointiin on tarjolla toimivia kollektiivisen hallinnoinnin ratkaisuja.
Paneelissa nousivat esiin myös tekijän tyylin, äänen ja ulkoisen olemuksen suoja, deepfakeilmiö sekä tekoälysisältöjen merkitseminen. Läpinäkyvyys on tärkeää paitsi oikeudenhaltijoille myös kuluttajille: yleisön on voitava tietää, onko sisältö ihmisen tekemää, tekoälyavusteista vai kokonaan tekoälyn tuottamaa. Myös mediakasvatuksessa tarvitaan nykyistä vahvempaa ymmärrystä sekä tekoälystä että tekijänoikeudesta.
Kansanedustaja Siponen kysyi, voitaisiinko Suomessa kehittää vastuullisesti koulutettu suomalainen kielimalli. Keskustelussa todettiin, että kotimainen malli voisi jopa vahvistaa suomen- ja ruotsinkielisten sisältöjen asemaa ja tarjota kuluttajille laadukkaampia tekoälytyökaluja. Vastuullisuus ei kuitenkaan ole ilmaista: laadukkaan aineiston lisensiointi edellyttää investointeja. Juuri siksi kyse on myös elinkeino- ja kulttuuripoliittisesta valinnasta.
Päätöksentekijöillä on nyt mahdollisuus ohjata kehitystä
Seminaarin viesti poliitikoille oli selkeä. Suomen tulee vaikuttaa aktiivisesti siihen, että EU:ssa syntyy reilut lisensiointimarkkinat ja että tekoälyasetuksen velvoitteita myös valvotaan.
Kansallisesti tarvitaan riittävät resurssit toimeenpanoon, toimiva oikeuksienhallinnan infrastruktuuri sekä tekijänoikeuksien huomioiminen teknologiassa, koulutuksessa ja mediakasvatuksessa. Tulevan hallitusohjelman tulisi tunnistaa luovien alojen taloudellinen ja yhteiskunnallinen arvo sekä tekijänoikeus sen perustana.
Luovat ry:n puheenjohtaja Vappu Aura muistutti loppusanoissaan, että reilut pelisäännöt luovat kannusteita sekä luovalle työlle että uusille innovaatioille. Kun teosten käytöstä sovitaan, tekijät saavat korvauksen ja tekoäly-yritykset laadukasta aineistoa. Teknologia voi siis aidosti tukea luovuutta sen sijaan, että se heikentäisi sen edellytyksiä.
”Kuten Kulttuuripoliittisessa selonteossa sanotaan, kulttuurilla on yhteiskunnallinen arvo ja tekijänoikeus on sen arvon perusta”, Aura kiteytti.