Perinteisten kulttuurialojen suhdanneresilisenssi on keskimääräistä parempi sekä Tilastokeskuksen että FCG:n tutkijan selvitysten mukaan.
Luovat alat muodostavat merkittävän osan kansantaloudesta. Siksi niiden kehitystä on tärkeää seurata sekä kulttuuripolitiikan että elinkeinoelämän näkökulmasta.
Luovat ry tilasi FCG:n Pasi Holmilta kaksi selvitystä alojen taloudesta. Molemmat perustuvat Tilastokeskuksen lukuihin. Ensimmäinen koski vuotta 2022 ja jälkimmäinen – tänään julkistettu selvitys – vuotta 2023.
Näiden vuosien vertailu on kiinnostavaa, sillä tarkastelujaksolle osui siirtymä matalasuhdanteesta taantumaan. Vuosi 2022 oli alavireinen, ja inflaatio nousi yli seitsemän prosentin, mutta BKT kasvoi silti noin kaksi prosenttia. Vuonna 2023 Suomi oli taantumassa: BKT:n kehitys oli miinusmerkkistä (-1%) ja inflaatio yli viisi prosenttia.
BKT- ja työllisyysosuus kasvoi
Ensimmäinen huomion arvoinen havainto on, että luovien alojen osuus sekä BKT:sta että työllisistä kasvoi taantumavuonna 2023.
Tilastokeskus julkisti tiedot 12.5.2025. Sen mukaan luovien alojen BKT-osuus kasvoi 3,1 prosentista 3,2 prosenttiin ja osuus työllisistä 2,8 prosentista 2,9 prosenttiin vuodesta 2022 vuoteen 2023.
Silti luovat alat itsessään eivät kasvaneet. Pasi Holmin selvityksen mukaan taantuma vaikutti niihinkin, ja niiden kokonaistalous oli indeksikorjaamattomilla luvuilla vuonna 2023 noin 70 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2022 (16,78 miljardia euroa vuonna 2022 ja 16,71 miljardia euroa vuonna 2023).
Luovien alojen osuuden kasvu viittaa siis siihen, että taantuma iski muihin toimialoihin voimakkaammin kuin luoviin aloihin. Ne siis kestivät kovia aikoja paremmin. Nykykielellä voitaisiin puhua jonkinasteisesta resilienssistä.
Perinteiset kulttuuri- ja viihdealat pärjäsivät
Luovat alat ovat laaja käsite. Niihin kuuluvat muun muassa musiikki, kirjallisuus, elokuva- ja av-ala, visuaaliset taiteet, teatteri- ja näyttämötaide, peliala, media, mainos- ja viestintätoimistot, arkkitehtuuri ja muotoilu, huvipuistot ja messut, kirjasto- ja arkistopalvelut, museot sekä muu kunnallinen kulttuuri.
Vuonna 2023 monien luovien alojen talous supistui, mutta osa niistä kasvoi taantumasta huolimatta.
Perinteisten kulttuuri- ja viihdealojen – kirjallisuuden, musiikin, elokuva- ja av-alan sekä teatteri- ja näyttämötaiteen – yhteenlaskettu talous kasvoi 4,8 miljardista 5 miljardiin euroon. Inflaatio huomioiden kasvu oli osalla niistä nimellistä, mutta osalla nähtiin aitoa reaalikasvua.
Aidon kasvun aloihin kuuluivat musiikkiala, teatteri- ja näyttämötaide sekä huvipuistot ja messut. Musiikkialan kasvu oli noin 90 miljoonaa euroa, teatteri- ja näyttämötaiteen noin 50 miljoonaa euroa ja huvipuistojen ja messujen noin 40 miljoonaa euroa.
Pienempää nimelliskasvua nähtiin kirjallisuudessa (30 miljoonaa euroa), mainos- ja viestintätoimistoissa (30 miljoonaa euroa) sekä elokuva- ja av-alalla (10 miljoonaa euroa).
Museo- ja kirjastopalveluissa näkyi myös kasvua. Koska Holmin käyttämä tutkimusmenetelmä muuttui kunnallisten palvelujen osalta, vuosien 2022 ja 2023 luvut eivät tässä kohden ole täysin vertailukelpoisia. Näyttää kuitenkin siltä, että taantuma ei vaikuta yhtä nopeasti julkisesti rahoitettuihin palveluihin kuin yritystoimintaan.
Peliala ja muotoilu laskivat
Jos perinteiset kulttuurialat kasvoivat tai säilyttivät asemansa, missä siis nähtiin suurimmat pudotukset?
Pelialan talous laski Holmin selvityksen mukaan 330 miljoonalla eurolla, noin 3,9 miljardista vajaaseen 3,6 miljardiin. Arkkitehtuuri ja teollinen muotoilu vähenivät 60 miljoonalla, 850 miljoonasta 790 miljoonaan. Muita laskijoita olivat esimerkiksi lehdistö ja uutistoimistot, joiden talous supistui noin 70 miljoonalla, 3,66 miljardista 3,59 miljardiin.
Nämä luvut ovat indeksikorjaamattomia. On hyvä muistaa, että inflaatio leikkasi miljoonien arvoa. Tilastokeskuksen rahanarvon muuntimen mukaan vuoden 2023 euro vastasi vuoden 2022 94 senttiä.
Resilienssit ovat erilaisia luovilla aloilla
Kahden alavireisen vuoden aineistolla ei kannata tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Toimialojen sisällä tunnetaan myös muut taustalla vaikuttavat syyt ja trendit. Pandemian jälkeinen aika on saattanut tuoda yleisöjä takaisin kulttuurilaitoksiin ja lisännyt kiinnostusta yhteisöllisiin ja elämyksellisiin sisältöihin.
Silti luvut kertovat kahdesta tärkeästä asiasta: luovat alat kestävät taantumaa muita aloja paremmin ja perinteiset kulttuurialat muita luovia alojen paremmin.
Sekä yhteiskunnan että yritysten päättäjien on hyvä tiedostaa, että investoinnit perinteisiin kulttuuri- ja viihdealoihin – kuten teatteriin, musiikkiin, taiteeseen ja kirjallisuuteen – ovat sekä kestäviä että turvallisia myös kovina aikoina.
Prosenttilukuja päivitetty klo 16.30
Tutustu luovan alan talouslukuihin 2023