”Koska kulttuurin osuus on opetus- ja kulttuuriministeriön budjetista vain seitsemän sadasosaa, kipeää tekevät sellaisetkin leikkaukset, jotka ministeriön budjettikokonaisuudessa näyttävät pieniltä.”
Taiteilijat osoittivat mieltään hallituksen budjettiriihen aikana, koska kulttuuri on saanut ja saa edelleenkin osansa valtiontalouden sopeutuksista.
Mitä budjettiriihestä jäi kulttuurialalle käteen? Vaikka paljon yksityiskohtia on vielä päättämättä, jotakin pystyy jo nyt kertomaan.
Millaisia sopeutuksia kulttuuriin?
Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen mukaan ensi vuonna sen hallinnonalaan kohdistuu valtionavustussopeutuksia yhteensä 60 miljoonaa euroa. Ministeriö sanoo, että se on 5 miljoonaa euroa vähemmän kuin kehysriihessä oli päätetty. Leikkauksia siis tulee, mutta vajaa 8 prosenttia vähemmän kuin kehysriihessä päätettiin.
Suurin osa tästä 60 miljoonasta kohdistuu muualle kuin kulttuuriin. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan ensi vuoden valtionavustusten sopeutukset jakautuvat toisen asteen ammatilliseen koulutukseen (20 miljoonaa euroa), Opetushallituksen jakamiin valtionavustuksiin (5 miljoonaa euroa), taiteen ja kulttuurin rahoitukseen (17,4 miljoonaa euroa), tieteen edistämisen valtionavustuksiin (4 miljoonaa euroa) ja nuorisotyöhön ja liikuntaan (13,7 miljoonaa euroa).
VM olisi leikannut kulttuurilta enemmän
Hyvä uutinen on, että kulttuuriin, nuorisotyöhön ja liikuntaan kohdistuvat säästöt ovat pienemmät kuin valtiovarainministeriö (VM) esitti. VM:n ajamassa mallissa kulttuurin rahoitukselta olisi leikattu 30 miljoonaa euroa ja nuorisopolitiikan sekä liikunnan ja urheilun rahoituksesta 20 miljoonaa euroa.
Ministeriön tiedotteen mukaan taiteelta ja kulttuurilta leikattiin siis 17,4 miljoonaa. Se jakautuu karkeasti kahteen erään. Esittävän taiteen ja museoiden valtionosuuksia leikataan 10,8 miljoonaa euroa. Taiteen ja kulttuurin edistämisen eli ns. vapaan kentän valtionavustuksista lähtee 6,5 miljoonaa euroa.
Kulttuurin pienet rahat
Tämän tarkempaa tietoa sopeutuksista ei ole vielä saatavilla. Ministeriö päättää yksityiskohdista syksyn aikana siten, että kohteet ovat tiedossa eduskunnan budjettikäsittelyn alkaessa 23.9.
Vaikka edellä kertomani luvut ovat pieniä summia valtion budjettiin verrattuna, ne ovat suuria vasta koronarajoitusten ajasta elpymässä olleeseen kulttuurialaan.
Karkein luvuin opetus- ja kulttuuriministeriön budjetti on 8 miljardin euron suuruusluokkaa. Siitä kulttuurin osuus on 7 prosentin paikkeilla – siis vain seitsemän sadasosaa! Näin pienissä määrärahoissa tekevät kipeää sellaisetkin leikkaukset, jotka ministeriön budjettikokonaisuudessa ovat pieniä.
Yksityisen kopioinnin hyvitystä leikataan roimasti
Tilannetta ei auta se, että yksityisen kopioinnin hyvityksestä leikataan valtioneuvoston tiedotteen mukaan 5 miljoonaa euroa. Se siis laskisi 11 miljoonasta eurosta 6 miljoonaan euroon. Ellei valtioneuvoston tiedotteessa ole virhettä, leikkaus olisi puoli miljoonaa euroa vähemmän kuin hallitus kehysriihessä päätti. Se olisi tietysti hyvä uutinen, mutta se on silti selvästi direktiivin vastainen.
Yksityisen kopioinnin hyvityshän ei ole harkinnanvaraista kulttuuritukea. Se perustuu EU-direktiiviin ja tekijänoikeuslaissa (26 a §) säädetään selkeästi, miten sen suuruus vuosittain määritellään.
Yksityiseksi kopioinniksi kutsutaan sitä, kun kuluttajat saavat suoraan lain nojalla kopioida, ladata ja tallentaa mm. musiikkia, tv-sarjoja ja elokuvia laitteilleen. Direktiivi edellyttää, että jäsenvaltiot järjestävät tästä kohtuullisen hyvityksen.
Tutkimukset osoittavat, ettei kopioinnin määrissä ei ole tapahtunut mitään radikaaleja muutoksia siitä, kun hyvitystaso edellisen kerran – eli kuluvan vuoden budjettia varten – määriteltiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan nykyinen 11 miljoonan euron hyvitys on korvannut enintään neljänneksen kopioinnin aiheuttamista menetyksistä. Siten mitään lain mukaista perustetta tällaiselle giljotiinileikkaukselle ei ole olemassa.
Koska OKM on käynnistänyt selvityksen hyvitysjärjestelmän uudistamisesta, hyvitys olisi tullut säilyttää nykyisellä tasolla selvitysprosessin ajan ja tehdä tarpeelliseksi nähdyt uudistukset vasta selvityksen valmistuttua.
Käynnistyykö nyt elinkeinotoiminnan edistäminen?
Kaikki luoviin aloihin liittyvät asiat eivät toki tapahdu OKM: puolella. Hallitusohjelmassa luvataan paljon hyvää luovien alojen elinkeinotoiminnan edistämiselle. Sen osalta konkretiaa odotetaan työ- ja elinkeinoministeriön puolelta.
Kiinnostavaa on se, että tässä budjetissa luoville aloille osoitetaan yhteensä 9 miljoonan euron uusi rahoitusinstrumentti Business Finlandin myöntövaltuuteen T&K-toiminnan lisäämiseen ja kasvun vahvistamiseen. Luovien alojen yritykset eivät ole tähän asti pystyneet hakemaan T&K-rahaa, vaan ainoastaan innovaatiotukia. Järkevämpää olisi ollut luoda tuo rahoitusinstrumentti innovaatiopuolelle. Nähtäväksi jää, miten tuota tukea käytännössä pystytään hyödyntämään.
Toimialalla on vielä epätietoisuutta siitä, tuliko av-tuotantokannustimien rahoitus ministeri Rydmanin julkisuudessa esittämällä tavalla mukaan budjettiin. VM olisi budjettiehdotuksessaan lopettanut sen, hallitusohjelman vastaisesti. Toivottavasti nuo määrärahat turvattiin, sillä tuo tuki on osoittautunut tehokkaaksi ja yleisiin yritystukiin verrattuna valtion näkökulmasta poikkeuksellisen riskittömäksi.
Hallitusohjelmassa lukee näin: ”hallitus laatii kulttuuripoliittisen selonteon, jonka yhteydessä hallitus toteuttaa poikkihallinnollisen luovien alojen kasvustrategian.”
Koska kulttuuripoliittinen selonteko tuli juuri lausuntokierrokselle, kasvustrategian tekeminen käynnistyy todennäköisesti pian. Se on hyvä paikka kirjata konkreettisia uusia edistämistoimia.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2025