Hallitusohjelmassa on luvattu tehdä kulttuuripoliittinen selonteko, jonka tulevaisuuskuvan ja tarvittavien toimenpiteiden perustana on taide- ja kulttuurialan tilannekuva sekä keskeiset toimintaympäristöä muuttavat tekijät. Opetus- ja kulttuuriministeriö kokosi verkkokyselyllä kulttuurialan näkemyksiä selonteon valmistelun tueksi. Tutustu vastauksiimme ja näkemyksiimme.
Mikä olisi parasta, mitä Suomen taide- ja kulttuuripolitiikan alalla voisi tapahtua? Miten näihin tavoitteisiin päästäisiin?
Kysymys on niin haastava, että Luovat ry joutuu rajaamaan vastauksensa sen omaan toimialaan liittyvälle kentälle.
Pohjimmiltaan kysymys on siitä, että Suomessa pitää kaikissa valtiontaloudellisissa tilanteissa tunnistaa sekä 1) taiteen itseisarvo taiteena että 2) taiteen ja kulttuurin positiiviset vaikutukset a) yksilöiden henkiseen kehitykseen, b) kansalaisten hyvinvointiin sekä c) mm. talouskasvun ja työllisyyden kautta kansantalouteen.
Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa todetaan, että ”monipuolinen ja arvostettu taide- ja kulttuurielämä on sivistysvaltion tunnusmerkki” ja ”luovilla aloilla sekä tapahtuma-alalla on merkittävä työllisyys- ja kasvupotentiaali” sekä annetaan tärkeä lupaus, että ”huolehditaan taiteen vapaudesta, tekijöiden hyvinvoinnista, osaajien riittävyydestä ja työmarkkinan toimivuudesta”. Lisäksi siinä on merkittävä määrä kirjauksia luovan alan elinkeinotoiminnan ja kasvun edistämisestä sekä kulttuurialan ja luovien alojen tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvaan ongelmien ratkaisemista.
Tällä hetkellä ”parasta” on, että hallitus toteuttaa kaikilta edellisiltä osin hallitusohjelmaa, jossa tunnistetaan taiteen vapaus ja merkitys, panostaa sekä kulttuurimäärärahoihin (OKM) että elinkeinotoiminnan ja viennin edistämiseen (TEM) riittävästi, kehittää hallitusohjelman mukaista poikkihallinnollista yhteistyötä ministeriöiden välillä, turvaa vahvan tekijänoikeussuojan sekä luo hyvät prosessit, joilla toimiala pystyy osallistumaan. Pitkällä tähtäimellä tähän tulevat mukaan taiteen infrastruktuurista, pysyvästä arvostuksesta ja vapaudesta sekä koulutuksesta huolehtiminen.
Nimeä enintään viisi (5) asiaa, joita kulttuuripoliittisessa selonteossa tulisi mielestäsi tarkastella.
Kulttuuripoliittisissa tavoitteistoissa käsitellään usein seuraavia aihealueita: taiteen ja kulttuurin arvo ja merkitys, kulttuuriperintö ja kulttuuriympäristö, kulttuurinen moninaisuus ja monikulttuurisuus, yhteisöllisyys ja osallisuus, sivistykselliset ja kulttuuriset oikeudet, luovuuden edellytykset, kulttuuripalvelut ja tuotannot sekä kulttuuri-toimialojen talous, työllistyminen ja toimeentulo.
Lähtökohdaksi voisi ottaa hallitusohjelman omat kirjaukset ja laajentaa niistä toimenpideohjelman kaltainen asiakirja, jota sitoudutaan toteuttamaan.
Tärkeitä aihealueita ovat seuraavat:
- taiteen itseisarvo taiteena ja taiteen ja kulttuurin positiiviset vaikutukset a) yksilöiden henkiseen kehitykseen, b) kansalaisten hyvinvointiin ja c) mm. talouskasvun ja työllisyyden kautta kansantalouteen.
- Taiteen ammattilaisten työttömyys-, eläke- ja sosiaaliturvan kehittäminen.
- Luovien alojen elinkeinotoiminnan ja viennin edistäminen, ja edistämistoiminnan budjetin kasvattaminen alojen kokoa vastaavalle tasolle.
- Poikkihallinnollinen yhteistyö kulttuurin, taiteen ja luovien alojen edistämiseksi.
- Vahvan tekijänoikeussuojan turvaaminen ja piratismin torjuminen.
Millaisena näet taide- ja kulttuurialan nykytilanteen? Mitkä tekijät muuttavat eniten toimintaympäristöä ja mitä vaikutuksia niillä on taide- ja kulttuurialalle?
Positiivinen asia on se, että Suomessa on hyvä alan koulutus. Joillakin aloilla kielialueen pienuus tuo haasteita. Ulkomaille ja vientiin suuntautuminen tarvitsee tukea. Tekoälyn odotetaan vaikuttavan paljon, joten sen sääntelyyn tulee panostaa. Koska internet ja some ovat merkittäviä jakelukanavia, pitää jatkuvasti olla valppaana torjumaan piratismin uusia muotoja, joilla toisten työn ja yritystoiminnan tulokset halutaan viedä kansainvälisten talousrikollisten taskuun.
Pari sanaa digitalisaatiosta: mitä mahdollisuuksia digitaaliset alustat tarjoavat taide- ja kulttuurialalle ja mitä tulisi huomioida, kun yhä suurempi osa kulttuuriperinnöstä on digitaalisesti säilytettävää ja hyödynnettävää.
Jotta digitaalisten alustojen käytöstä on hyötyä luoville aloille, tekijänoikeudet tulee turvata siten että sekä luovan alan yritykset että taiteilijat saavat oikeudenmukaisen korvauksen luovien sisältöjen hyödyntämisestä. Tämä merkitsee, että vallitsee vahva tekijänoikeussuoja ja käytöstä sopimiseen perustuva järjestelmä.
Pitää myös turvata se, että käytöstä saatavat tulot eivät valu piraattipalvelujen kautta kansainvälisille talousrikollisille.
Minkälaisia toimia kulttuurialalla mielestäsi tarvitaan kansainvälistymisen vahvistamiseksi ja miksi?
Hallitusohjelmassa on merkittäviä kirjauksia kansainvälistymisen edistämisestä. Hallitusohjelman mukaan ”hallitus toteuttaa poikkihallinnollisen luovien alojen kasvustrategian … Edistetään luovien alojen kansainvälistymistä parantamalla Creative Finlandin toimintaedellytyksiä yhteistyössä ulkoministeriön kanssa … Suomalaisen taiteen sekä luovien alojen yritysten kansainvälistymisen edellytyksiä parannetaan … kulttuurialan roolia maakuvatyössä vahvistetaan … Kehitetään kasvua vauhdittavia malleja av-alalle sekä muille toimialoille, kuten kirjallisuuteen ja musiikkiin.”
Hallitusohjelman mukaan ”Hallitus rakentaa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalojen välille pysyvät yhteistyön käytännöt kulttuuri- ja taidealojen elinvoimaa edistävien toimien koordinoimiseksi yhteistyössä alan toimijoiden ja edustajien kanssa.”
On tärkeää, että hallitusohjelman sanat muuttuvat teoiksi.
Luovien alojen kasvun edistämiseen ja kansainvälistymiseen tulee panostaa sekä taloudellista että henkilöresurssia niiden kokoa vastaavassa määrässä TEM:in /Business Finlandin puolella.
Luovien alojen talous on suuruusluokkaa 15 mrd. Tilastokeskuksen mukaan luovat alat tuottivat ennen koronaa 3,3 % BKT:stä ja 3,1 % työpaikoista. Jopa koronan aikana vuosina 2020 ja 2021 Luovien alojen BKT-osuus säilyi suurempana kuin useimmilla perinteisillä teollisuuden aloilla, kuten mm. paperiteollisuudella (1,4 %), elintarviketeollisuudella (1,3%), kemianteollisuudella (2,7 %) ja puutuoteteollisuudella (0,9 %).
Miten saamme Suomeen lisää henkistä ja taloudellista, kaikkien hyvinvointia vahvistavaa lisäarvoa yhteiskunnassa taide- ja kulttuurialan kautta?
1) Luovien alojen edistäminen kohtuulliselle tasolle
Luovien alojen talous on suuruusluokkaa 15 mrd. Tilastokeskuksen mukaan luovat alat tuottivat ennen koronaa 3,3 % BKT:stä ja 3,1 % työpaikoista. Tilastokeskuksen mukaan “kulttuuriammateissa päätoimessa työskenteleviä oli vuonna 2021 noin 128 000” ja heistä 28 % toimii yrittäjinä.
On tärkeää, että luovien alojen edistämiseen panostetaan sekä taloudellista että henkilöresurssia niiden kokoa vastaavassa määrässä TEM:issä ja Business Finlandissa.
2) Työttömyys-, sosiaali- ja eläketurvassa huomioitava luovien alojen erityispiirteet
Luovilla aloilla on tarjolla yhä vähemmän kokoaikatyötä, sillä työ tehdään projekteina, hankkeissa ja yksittäisinä esiintymistapahtumina. Jotta luoville aloille uskalletaan kouluttautua ja tulla töihin, on tärkeää, että luovien alojen työttömyys-, sosiaali- ja eläketurvasta huolehditaan niiden erityisolosuhteen huomioon ottaen.
3) Vahva tekijänoikeussuoja ja sopimiseen perustuva järjestelmä
Vahva tekijänoikeussuoja on luovien alojen kannalta tärkeää. Omistusoikeuden kaltainen oikeus oman työnsä tuloksiin antaa mahdollisuuden ansaita taidetta tekemällä elantonsa, ja sitä kautta meille kaikille syntyy luettavaa, pelattavaa, katsottavaa ja kuunneltavaa – lyhyesti sanottuna iloa, tietoa ja elämyksiä.
Vahvaan tekijänoikeussuojaan liittyy myös se, että toisten luovan työn ja yrittämisen tuloksia ei voi siepata piratismin kohteiksi. Siksi Suomessa pitää olla saman tasoiset keinot torjua piratismia kuin muissakin EU-maissa.
4) Kulttuuribudjetti tulee nostaa esitetyllä tavalla 1 prosenttiin valtion budjetista
Millaisia asioita kulttuurin tietoperustasta puuttuu?
Luovat ry ja Kulta ry ovat teettäneet yhteistyössä mm. Taloustutkimuksen ja FCG:n kanssa dataa alojen koosta. Alojen elinkeinotoiminnan ja työllisyyden tilastointia on syyt kehittää.
Mitä tulee tehdä, jotta kulttuuriala kestää paremmin esimerkiksi koronan kaltaisia aikoja?
Yleisten varautumisoppien mukaan kriisiin varautuminen ja kriisissä toimimisen mallit pitää luoda ja harjoitella jo normaalioloissa. Päätöksenteko- ja toimintamallit pitää jo normaalioloissa luoda sellaisiksi, että niiden pohjalta voidaan jatkaa myös poikkeusoloissa.
Edellisen pohjalta kulttuurialan kohtelusta ja sen omasta toiminnasta voidaan ottaa opiksi ainakin 2 suhteessa:
Vaikka kansallinen kulttuuri monasti mainitaan tärkeänä kansakunnan henkistä kestokykyä ylläpitävänä tekijänä, koronakriisin aikana kulttuurin toimintaedellytyksiin ja tarpeisiin ei juurikaan kiinnitetty huomioita.
Kulttuuriala toi koronan aikana esiin kriittisyytensä sekä sitä kohtaan, ettei rajoituspäätösten osalta tehty riittävää vaikutusten arviointia ja että sitä kohtaan, että tukipäätösten kriteereissä oli ongelmia.
Vaikka kulttuuriala oli vuosien mittaan luonut yhteiset edunvalvontamekanismit (mm. Kulta ry ja Luovat ry), kriisissä kulttuurin eri toimialat toimivat pitkälti omin voimin ja omia reittejään. Esimerkiksi ravintola- ja majoitusala toimi toisin, eli jatkoi edunvalvontaansa Maran kautta.
Siksi esitämme seuraavaa:
- Pysyvä ministerityöryhmä. Ehdotettu jo “Kulttuurin aika on nyt ja aina” -työryhmän raportissa. Perustetaan kulttuuri- ja luovia aloja käsittelevä ministeriryhmä ja varmistetaan kulttuuripolitiikan huomioiminen muissa jo olemassa olevissa ministerityöryhmissä
- Kulttuuripoliittisen selonteon parlamentaarinen käsittelytapa (sitoutetaan kaikki puolueet kulttuuripolitiikkaan)
- Selontekoon perustuva toimenpideohjelma: Luodaan kulttuuripoliittisen selonteon yhteyteen (sisälle/rinnalle) toimenpideohjelma, jossa selonteon sisältö konkretisoidaan toiminnoiksi, joita ministeriöiden välisessä yhteistyössä toteutetaan ja tätä myös seurataan
- Kriisijohtamisen ja -vaikuttamisen rakenteet. Keskeistä on kyky kriisiaikana yhteensovittaa eri toimialojen toimintaa sekä edesauttaa vaikutuksiin perustuvaa johtamista. On perustettava valtionhallintoon riittävän vahvoja kulttuurialaan liittyviä sisäisiä ja yhteistyörakenteita, jotka pystyvät jatkamaan toimintaansa myös kriisiaikana. Kulttuurialan pitää myös kriisien aikana vaikuttaa omien vakiintuneiden edunvalvontatoimintamalliensa ja -yhteistyöorganisaatioidensa kautta, jotta niiden osaaminen, ammattitaito ja prosessimallit tulevat hyödynnetyksi silloin, kun niitä kaikkein eniten tarvitaan.
- Kulttuurialan huoltovarmuuden johtaminen. Kulttuurialalle on tarve kehittää huoltovarmuutta. Yhteiskunnan henkisen kriisinkestävyyden takaamiselta puuttuu konkreettinen toimintamalli, vaikka asia mainitaan mm. yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa 2017. Esimerkiksi Huoltovarmuuskeskus ja Taiteen edistämiskeskus voisivat kartoittaa kulttuuritoimialan kanssa kulttuurialan huoltovarmuustoiminnan tarpeita sekä siihen soveltuvia järjestämistapoja, ottaen huomioon myös vapaan kentän merkittävän roolin. Koska OKM:llä on suuri vastuu yhteiskunnan henkisen kriisinkestävyyden ylläpidosta, sillä tulee olla myös välineet ja resurssit tämän vahvistamisesta.
- Tietoon perustuva johtaminen. Jo normaalioloissa pitää tuottaa riittävä määrä luovia aloja koskevaan tietoperustaa ja dataa, jotta myös kriisien aikana johtaminen perustuu tietoon. Tietoperustaisuuden malli ja realistisen tilannekuvan luominen kulttuurialan kokonaisuudesta, edellyttää asianmukaisen tietopohjan tuottamista luovista aloista selkein vastuutoimijoin. Eri ministeriöiden toimintaa tulee arvioida kulttuuripolitiikan edistäjinä, sekä kriisi- että normaalioloissa.
Jäikö jotain sanomatta?
Luovat ry kiittää hyvistä kysymyksistä!
Kuva: Adobe Stock