Taiteen, kulttuurin ja luovan alan roolista Suomen kasvun ja kilpailukyvyn vahvistajana käytiin aktiivista keskustelua viime viikolla SuomiAreenassa.
Yhdessä Taide- ja kulttuuriviraston kanssa järjestämässämme tapahtumassa kuultiin päättäjien näkemyksiä siitä, mikä merkitys luovalla alalla on yhteiskunnalle ja miten luovan alan kasvupotentiaalia saataisiin realisoitua.
Luovat ry:n puheenjohtaja Vappu Aura avasi Luova lounas -tilaisuuden korostamalla, etteivät luovat alat ole mikään sivujuonne, vaan aidosti merkittävä toimiala.
”Luovat alat eivät ole marginaali. Ne työllistävät Suomessa noin 130 000 ihmistä ja muodostavat merkittävän osan taloutta – noin 3,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Luovien alojen arvo on peräti 16,7 miljardia euroa.”
Suomi ei kuitenkaan ole luovan alan osalta kehityksen etujoukoissa, sillä monissa EU-maissa luovien alojen osuus taloudesta on noin 7 prosenttia. Aura ei kuitenkaan näe tätä ongelmana, vaan suurena mahdollisuutena.
”Meillä on kaikki edellytykset kasvuun: vahva osaaminen, toimiva infrastruktuuri ja selvästi määritelty kehityksen suunta.”
Tilaisuudessa puhui myös Taide- ja kulttuuriviraston Taide- ja kulttuuriviraston rahoitusosaston johtaja Henri Terho. ”Luova talous perustuu taiteilijan osaamiseen”, hän sanoi. ”Luova talous lähtee aina liikkeelle siitä, mitä taiteilija kykenee ja osaa tehdä ja miten sitä voi käyttää seuraavissa portaissa yhdessä.”
Terho myös korosti, että taitelijayrittäjien rakenteellinen auttaminen voisi tehdä nopeasti alan yhä työllistävämmäksi.
”Taide- ja kulttuurivirastolla on vastuu paitsi taiteilijoiden aseman ja rahoituksen tukemisesta, myös siitä, millä tavalla luovan talouden rakenteet isommassa kuvassa yhteiskunnassa toteutuvat.”
Tekijänoikeuksista huolehdittava tekoälyn aikakaudella
Tilaisuudessa puhunut Vihreiden Saara Hyrkkö toi esiin luovien alojen merkitystä yhteiskunnassa: ”Kulttuuri on paitsi perusoikeus, myös elinkeino ja työllisyyden tuottaja.”
Hyrkkö myös korosti Kulttuuripoliittisen selonteon ja Luovien alojen kasvustrategian olevan toivoa herättäviä askelmia, jotka osoittavat, että luovan alan erityispiirteitä ymmärretään jo aiempaa paremmin.
Tekoälyyn liittyvän teknologisen murroksen aikana on päättäjien Hyrkön mukaan pidettävä luovan alan puolta.
”Meidän on huolehdittava tekijänoikeuksista, tekijöiden toimeentulosta ja turvaverkoista. Lisäksi on varmistettava, että uudistukset, joita teemme yrittäjien eläkkeiden tai yhdistelmävakuutuksen saralla aidosti palvelevat myös luovaa alaa.”
Luovat alat vahvistavat demokratiaa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela totesi taiteen ja kulttuurin lisäävän talouskasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia. Hän myös painotti kulttuurin roolia demokratian vahvistajana.
”Taiteella ja kulttuurilla on äärimmäisen vahva voima lisätä moniäänisyyttä yhteiskunnassa. Jos taiteen ja kulttuurin toimintaedellytyksiä leikataan, se heikentää demokratian ja kansalaisyhteiskunnan toimivuutta.”
Koskela muistutti, että Vasemmistoliitossa halutaankin nostaa Suomen kulttuuribudjetti yhteen prosenttiin.
Investointi kulttuuriin tuo kasvua
SDP:n Joona Räsänen nosti puheenvuorossaan esiin, että luovaan alaan panostaminen pitäisi tulkita investointina: ”Luovan alan rahoitus tulisi nähdä muiden alojen tapaan panostuksena, joka synnyttää jotain uutta. Av-kannustimesta käyty keskustelu on hyvä esimerkki siitä, että helposti keskityttiin kuluihin, eikä juurikaan tuotu esiin sitä, mitä kannustin itse asiassa tuottaa kasvuna.”
Räsäsen mukaan yhteiskunnassa on hälvennettävä epävarmuutta ja lisättävä uskoa tulevaan, jotta ihmisillä olisi entistä enemmän halua hyödyntää myös kulttuuripalveluja. Kulttuurilta leikkaamista hän ei pitänyt järkevänä.
”Valtion antama tuki kulttuurille nähdään usein menoeränä, josta voidaan leikata. Mutta vaikka ne leikattaisiin 50:een kertaan, ei Suomen alijäämä sillä korjaantuisi.”
Yrittäjyys korostuu luovalla alalla
Kokoomuksen Tere Sammallahti painotti luovalla alalla olevan vahvaa vientipotentiaalia ulkomaille. Hän toi myös esiin yrittäjyyden verotuksen, ostovoiman vahvistamisen ja sääntelyn keventämisen heijastevaikutukset luoviin aloihin.
”Eduskunnassa juuri päätetty alkoholipolitiikan uudistus kytkeytyy vahvasti tapahtuma-alaan ja luoviin aloihin. Tämäkin voidaan nähdä yksittäisenä eteenpäin työntävänä tekona, joka mahdollistaa tiettyä yhteistyötä matkailu- ja ravintola-alan ja luovan alan sekä muiden yhteen kytkeytyvien alojen kesken.”
”Kulttuuri ja luovat alat ovat vahvasti yrittäjyys- ja elinkeinopolitiikkaan kytkeytyvä ala”, Sammallahti kiteytti.
Kuvat: Maria Bregenhœj ja Milja Leskinen.
Kuvitukset: Anja Reponen