Luovan alan kasvupaneelissa 4.3. etsittiin vastauksia siihen, miten luovan alan kasvu saadaan käyntiin. Panelistit näkivät luovalla alalla potentiaalia kasvuun, kunhan kasvun esteet torpataan. Jutun lopussa linkki paneelin tallenteeseen.
Luovan alan kasvupaneeli kokoontui 4.3. Musiikkitaloon pohtimaan, miten luovasta alasta saadaan Suomeen kasvun moottori. Paneelin vetäjät, Luovat ry:n puheenjohtaja Vappu Aura ja edunvalvontajohtaja Lauri Kaira muistuttivat heti aluksi, että Ruotsissa ja Tanskassa luovien alojen osuus BKT:sta on jopa 6 prosenttia. Miten pääsisimme samaan?
Vastauksia kysymyksiin olivat paneelissa etsimässä elinkeinoministeri Wille Rydman, kansanedustaja, sivistys- ja tiedejaoston puheenjohtaja Mika Lintilä, johtaja Teija Lahti-Nuuttila Business Finlandista, LABORE:n johtaja, Kasvutyöryhmän jäsen, FT Mika Maliranta sekä APFI ry:n toiminnanjohtaja Laura Kuulasmaa.
Luovan alan kasvupotentiaali on suuri
Yhteinen näkemys panelisteilla oli, että luova ala tarjoaa paljon jopa vielä tunnistamatonta kasvupotentiaalia. Kasvu vaatii kuitenkin pitkäjänteistä työtä. Esimerkiksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön tulokset nähdään aina vasta viiveellä, kuten professori Maliranta muistutti. Nopeiden tuloksien sijaan tarvitsemme kestäviä ratkaisuja.
Maliranta kertoi, että kasvu pohjustetaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan satsaamalla sekä osaamiseen ja kansainvälisyyteen panostamalla. Jos työtä tehdään määrätietoisesti, hän uskoo, että tavoiteltu 6 % BKT:sta voisi olla mahdollinen 10 vuoden päästä.
Ministeri Rydman uskoo, että luovan alan kasvulle on ”ääretön potentiaali”, mutta se vaatii vahvaa ekosysteemiä, joka ruokkii itse itseään.
“Vaikka kaikki yksittäiset tekijät eivät menestyisi, vahva ekosysteemi takaa pohjan alan menestymiselle”. Hänen mukaansa luovalla alalla nopea kasvu on myös mahdollisempaa kuin perinteisillä aloilla.
Kansanedustaja Lintilän mukaan kasvua ei pidä mitata yksittäisillä mittareilla, kuten osuudella BKT:sta tai liikevaihdolla. “Kasvu pitää suhteuttaa yleiseen kehitykseen.”
Business Finlandin Lahti-Nuuttila toivoo, että luovat alat saataisiin paremmin integroitumaan muihin toimialoihin. Luovien alojen osaamisella on hänen mukaansa paljon annettavaa muille toimialoille.
Keskustelussa muistutettiin, että alalla on jo tapahtunut kasvua. APFI ry:n Kuulasmaa antoi konkreettisia lukuja. “Esimerkiksi audiovisuaalinen ala kasvoi vuosina 2016–2021 yli 40 prosenttia, mikä oli pitkälti sekä av-tuotantokannustimen tulon että lisääntyneen kilpailun ansiota.”
Esteitäkin on potentiaalin lisäksi. Suomalaisen luovan alan osaamisen markkinointi ja tuotteistaminen nähtiin naapurimaita heikompana ja yhtenä kasvun esteenä. Ministeri Rydman peräänkuulutti tehokkaampaa markkinointia ja tarinallistamista: “Ruotsissa osataan markkinallistaa musiikki paremmin kuin Suomessa vaikka heillä ei ole edes yhtä hyviä säveltäjiä.”
Mistä luovan alan kasvun resepti?
Malirannan mukaan on suhteellisen tuore ajatus, että Suomessa panostettaisiin yksityisten palveluiden tutkimus- ja kehitystyöhön. Se on kuitenkin tärkeää, jos haluamme uusia luovan kasvun lähteitä Suomeen.
Pientä kielialuettamme kukaan ei enää nähnyt varsinaisena kasvun esteenä, sillä tekoäly madaltaa lokalisointitarpeita ja suoratoistopalvelut ovat totuttaneet yleisön kuluttamaan vieraskielisiä sisältöjä.
“Luovan alan jakelukanavat ovat paljon laajemmat kuin jäänmurtajien”, Rydman vauhditti keskustelua. Hän kannusti alan tekijöitä näkemään itsensä paitsi kovan luokan luovina tekijöinä myös liiketoiminnan harjoittajina. “On tärkeä ymmärtää oma bisnespotentiaalinsa.”
Maliranta sanoi, että tarvitsemme paitsi uusia osaajia myös osaavaa pääomaa. Osaajien liikkuvuutta on lisättävä kaikkiin suuntiin, jotta saadaan innovointia. Lisäksi hänen mukaansa on hyvä muistaa, että innovaatiorahoituksessakin on sudenkuoppansa, mikäli se heikentäisi yritysten välistä yhteistyötä ja kilpailua.
“Yritykset ovat parhaimmillaan, kun ne ovat pienessä pinteessä”, hän sanoi.
Rydman kehotti hyödyntämään suomalaista kuuluisaa insinööriosaamistamme luovan alan tukena. Miten ottaa esimerkiksi haltuun uudet tekoälyteknologiat tukemaan luovia prosesseja ja esimerkiksi nopeuttamaan työvaiheita?
Miten kehittää luovan alan rahoitusinstrumentteja?
Laura Kuulasmaa muistutti, että Suomessa kasvun este on luovan alan yritysten pieni koko ja rajalliset mahdollisuudet investoida kehitykseen. Tarvitsemme rahoitusinstrumentteja, jotka huomioivat alan luontaisen, verkostomaisen tavan toimia.
Lauri Kaira lisäsi, että esimerkiksi tutkimus- ja kehitysrahaa ei voi käyttää vaikkapa vientikelpoisen tv-sarjan innovointiin tai esimerkiksi käsikirjoittamiseen. Sisältöinnovaatioita ei pidetä innovaatioina ja tuotekehityksenä, vaikka lopputuote olisi kansainvälinen menestystuote.
Rydman pohti, ettei luova ala tunnista aina vielä itsekään itseään teollisuudeksi, jolla on kaupallista potentiaalia.
“Innovaatiopuolen rahoituksen otamme vielä uudelleen tarkasteluun puoliväliriihessä”, Rydman lupasi.
Lintilä kannusti kansainvälisten yhteistyökumppaneiden hankkimiseen ja luomaan alan tekijöille yhteisen katto-organisaation, jolla kansainvälistä verkostoitumista edistetään.
Visioista toteutukseen
Panelistit olivat lähes yhtä mieltä, että kasvustrategiassa, kasvusopimuksissa ja hallitusohjelmassa on hyvät ainekset myös luovan alan kasvun tukemiseen. Nyt tarvitaan vain visioiden toteuttamista.
Luovat ry:n Vappu Aura oli tyytyväinen paneelin antiin ja siihen, että Suomen luovan alan kasvuun uskotaan vahvasti.
“Näytti tosin myös siltä, että rahoituksen osalta aineettoman talouden arvonmuodostusta ja luovan alan ominaispiirteitä ei vieläkään aivan ymmärretä. Kun yritykset ovat lähtökohtaisesti pieniä ja ohuemmilla resursseilla varustettuja, on kasvua turha lähteä rakentamaan perinteisestä teollisuudesta tutuilla keinoilla.”
Toivoa hänen mukaansa loi kuitenkin ministerin maininta siitä, että innovaatioiden rahoitukseen tullaan kiinnittämään hallituksen puoliväliriihessä erityistä huomiota.