Hallituksen vuoden 2026 budjettiesitys on julkaistu. Luovat ry antoi siitä lausuntonsa yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa sekä valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle että sen työ- ja elinkeinojaostolle.
Luovien alojen näkökulmasta tärkeää oli tietysti se, että hallitus perui kulttuurin ja taiteen avustusten 7,8 miljoonan euron leikkauksen. Kuten julkisuudessa käydystä keskustelusta tiedämme, se olisi kohdistunut pääosin Suomen elokuvasäätiöön tukiin. Tuo leikkaus peruttiin suhteellisen nopeasti, kun kävi ilmi, että leikkaus perustui virheelliseen tietoon. Tämä kertoo demokratiastamme. Kiitimme lausunnossamme tästä.
Muilta osin budjettia ei valitettavasti voinut suuremmin kehua. Siinä toistuu tuttu ongelma: vaikka hallitus tunnistaa luovien alojen kasvupotentiaalin omissa strategioissaan ja ohjelmissaan, budjetti ei sisällä konkreettisia toimia, joilla tätä potentiaalia voitaisiin lunastaa. Lyhyesti sanottuna, sanat eivät muutu teoksi.
Strategiat lupaavat mutta budjetit eivät lunasta
Luovien alojen talous on kooltaan noin 16,7 miljardia euroa, ja luovat alat työllistävät 130 000 henkilöä. Osuus bruttokansantuotteesta on 3,2 % ja työllisyydestä 2,9 %. Tuore selvitys osoittaa, että luovilla aloilla on muita aloja vahvempi resilienssi, eli ne ovat kestäneet vaikeita aikoja muita alojen paremmin.
Kyse on merkittävästä kasvualasta, jonka tukeminen olisi järkevää niin talouden kuin työllisyyden näkökulmasta. Hallitusohjelmassa ja luovan talouden kasvustrategiassa korostetaan luovien alojen kansainvälistymistä ja kasvua. Silti vuoden 2026 budjettiesitys ei sisällä konkreettisia kasvutoimia. Tämä on huolestuttavaa, sillä hallituskausi on jo pitkällä.
Esimerkiksi Business Finlandin innovaatiotukien leikkaukset heikentävät luovien alojen mahdollisuuksia kehittää uusia tuotteita ja palveluita. Messutuki Exhibition Explorer lopetettiin, vaikka se oli tärkeä väline vienninedistämisessä. Lisäksi Music Finlandin vientituen lakkauttaminen on lyhytnäköinen päätös, joka osuu suoraan alan kansainvälistymismahdollisuuksiin.
Hyvitysmaksun uudistus toisi säästöjä ja vahvistaisi alaa
Nostimme lausunnossamme esiin yhden hyvin konkreettisen pointin. Yksi kustannustehokas keino edistää luovia aloja olisi tarjolla, jos hallitus siihen vain päättäisi tarttua. Se on yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistaminen markkinaehtoiseksi.
Nykyinen malli tuottaa vain 5,5 miljoonaa euroa vuodessa, vaikka tekijöille aiheutuva haitta on arvioitu 46 miljoonaksi euroksi. Uudistus voisi tuoda säästöjä valtiolle ja vahvistaa alan rakenteita – esimerkiksi AVEKia ja Musiikin edistämissäätiötä – ilman, että valtion menot kasvaisivat.
Hallituksen edistettävä luovan talouen kasvustrategiaansa
Luovien alojen edistäminen vaatii määrätietoista politiikkaa. Juuri nyt tarvitaan kasvutoimia, jotka tukevat kansainvälistymistä ja uusien sisältöjen kehittämistä, kuten muun muassa Business Finlandin tukien suuntaamista luoville aloille.
Hyvä konkreettinen keino olisi käynnistää hyvitysmaksujärjestelmän uudistaminen. Se toisi valtiolle säästöjä, joita voisi käyttää muuhun kulttuurinedistämiseen ja samalle se vahvistaisi luovien alojen omien edistämiskeskusten toimintakykyä.
Ennen kaikkea hallituksen tulisi toimeenpanna aktiivisemmin myös näiltä osin hallitusohjelmaa, hallituksen omaa luovan talouden kasvustrategiaa ja kulttuuripoliittista selontekoa. Hallituskautta ei ole enää hirveästi jäljellä. Siksi on korkea aika muuttaa sanat konkreettisiksi ja vaikuttaviksi teoiksi.