Suomen Kirjailijaliitto on liittynyt Luovat ry:n jäseneksi. Tavoitteena liitolla on vahvistaa kirjallisuuden tekijöiden ääntä osana luovan alan yhteisöä ja sen vaikuttamistyötä.
Kirjailijaliitto haluaa tuoda kirjailijoiden näkökulman ja kokemuksen mukaan luovan alan yhteiseen edunvalvontaan Luovat ry:ssä. Liitto näkee, että yhdessä ja yhteisten tavoitteiden eteen toimimalla järjestöt voivat saada luoville aloille paremmat toimintaedellytykset.
“Haluamme olla mukana muun muassa tekijänoikeuksien edistämisessä ja kertomassa tekijänoikeuksien positiivisista vaikutuksista”, sanoo Hanna-Reetta Schreck, joka toimii viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkönä Suomen Kirjailijaliitossa.
Kirjailijaliitto haluaa nostaa esiin tekijänoikeuksien merkitystä paitsi tekijöiden ansainnalle myös koko talouden kasvupotentiaalille.
”Kirjailijan työ on monimuotoista ja sen vaikutukset ulottuvat laajalle yhteiskuntaan. Kirja ei ole vain taloudellinen hyödyke vaan kielen, kulttuurin ja demokratian perusta. Kirjallisuudella on suora vaikutus luku- ja kirjoitustaitoon. Siksi kirjallisuuden tekijöiden on oltava mukana yhteisessä keskustelussa ja vaikuttamisessa”, sanoo Schreck.
Hän muistuttaa myös kirjallisuuden huomattavista kerrannaisvaikutuksista talouteemme: Se työllistää kustantajia, kirjakauppoja, kirjastoja, suoratoistopalveluita, elokuva-, teatteri- ja tapahtuma-alaa, mediaa ja matkailua.
Tavoitteena oikeudenmukaiset tulot ja vahvempi lainsäädäntö
Kirjailijaliiton lähivuosien keskeiset tavoitteet liittyvät tiiviisti Luovat ry:n ytimeen: tekijänoikeuksiin.
Tekijänoikeudet ovat luovan työn elinehto, ja niiden sääntelyn on pysyttävä mukana muuttuvassa toimintaympäristössä.
“Digitalisaatio ja äänikirjojen suoratoistopalveluiden läpimurto ovat mullistaneet kirjallisuuden kulutustavat Suomessa. Tekijän asemaa tämä ei ole kuitenkaan vahvistanut. Päinvastoin”, Hanna-Reetta Schreck muistuttaa.
“Suoratoistopalveluiden logiikka on kirjailijoille epäedullinen: tulot ovat pienentyneet ja korvausmallit ovat läpinäkymättömiä. Vuosien 2018–2023 aikana kirjailijoiden tekijänoikeustulot ovat romahtaneet jopa 25 prosenttia. Tämä kehitys uhkaa ammattikirjailijoiden mahdollisuuksia tehdä työtään ja kaventaa koko alan työllistävää ja taloudellista potentiaalia”, Schreck toteaa.
Kirjailijaliitto tekee työtä reilumman sopimuskulttuurin puolesta kirjallisuuden saralla, yhdessä Suomen tietokirjailijoiden ja Kustannusyhdistyksen kanssa. Uuden tekijänoikeuslain pohjalta laadittavat kirja-alan hyvät käytännöt tähtäävät selkeämpiin pelisääntöihin kustantajien ja kirjailijoiden välille.
Liitto peräänkuuluttaa Schreckin mukaan samalla valtiolta kunnianhimoa lainsäädännön ja tukijärjestelmien kehittämiseen, jotta kirjailijat voisivat tulla toimeen omalla työllään ja suomalainen kirjallisuus säilyisi elinvoimaisena.
Kirjan arvonlisävero on liian korkea
“Kirjailijan luovan työn puolustaminen on meille tärkeää. Se on tärkeää sekä heidän toimeentulonsa kannalta että pienen kielialueen kansalaisten perusoikeuksien näkökulmasta. Jälkimmäinen tuntuu usein unohtuvan, varsinkin päättäjiltä. Suomalaisilla on perusoikeus elävään ja kehittyvään kieleen ja kulttuuriin ja sen ylläpitämiseen tarvitaan tällä hetkellä kulttuuripoliittisia toimia”, Schreck sanoo.
Hän ottaa hyväksi ja tuoreeksi esimerkiksi Norjan kirjalain. Se pitää sisällään muun muassa kirjan hintasääntelyn, kollektiivisen sopimisen, uutuuskirjan ilmestymisen myöhemmin suoratoistoon sekä kirjan 0-ALV:n.
“Suomi nosti vuoden 2025 alusta kirjan arvonlisäveron 14 prosenttiin, kun muualla Euroopassa suunta on päinvastainen. Viimeksi tänä syksynä Tanska ja Tšekki laskivat kirjan ALV:n nollaan”, Schreck muistuttaa.
Lisäksi liitossa on tarkastelussa kirjallisuuden suoratoistoyrityksille asetettava maksuvelvoite eli ns. suoratoistovero, joka ohjattaisiin takaisin kirjallisuuden tekijöille. Liiton tavoitelistalla on myös muun muassa taiteilijoiden apurahajärjestelmän turvaaminen.
Schreckin mukaan Kirjailijaliitto odottaa optimismisena kirjallisuuden kentän toimialaselvitystä, joka tehdään osana Kulttuuripoliittista selontekoa syksyn ja talven 2025–2026 aikana.
Luovilla aloilla on yhteiset haasteet
Hanna-Reetta Schreckin mukaan Kirjailijaliitto jakaa Luovat ry:n huolen luovien alojen haasteista. Suomessa kulttuuripolitiikka on pitkään kärsinyt investointien puutteesta ja tekijänoikeuksien aliarvostuksesta.
Globaalilla tasolla suurimmat kysymykset liittyvät tekoälyn ja muun teknologisen kehityksen vaikutuksiin: miten turvataan luovan työn tekijöiden asema ja ansainta, kun tekoäly kykenee jo hyödyntämään heidän tuotantoaan ilman lupaa tai korvausta?
Nämä kysymykset koskettavat Schreckin mukaan kaikkia luovan alan tekijöitä musiikista av-alaan ja kuvataiteista kirjallisuuteen.
“Kun olemme 13 muun tekijänoikeusjärjestön kanssa samalla asialla Luovat ry:ssä, meillä on suurempi mahdollisuus vaikuttaa sekä kansallisessa että kansainvälisessä päätöksenteossa”, Schreck sanoo.
Kirjailijaliitto odottaa kunnianhimoisempaa kulttuuripolitiikkaa
“Kirjailijaliitto toivoo päättäjiltä rohkeutta ja kunnianhimoa”, Hanna-Reetta Schreck sanoo.
Hänen mukaansa kulttuuripolitiikan on kyettävä uudistumaan ja luomaan rakenteita, jotka tukevat luovien alojen kasvua ja kestävyyttä. Tämä tarkoittaa paitsi sääntelyn ja sopimuskäytäntöjen kehittämistä myös taloudellisia panostuksia ja riskinoton tukemista.
Luovan alan yrityskenttä koostuu usein pienistä toimijoista, joiden kasvua voidaan vauhdittaa joustavilla tukimuodoilla, pääomituksella ja osaamisen kehittämisellä. Jos alalle luodaan suotuisat olosuhteet, se voi Schreckin mukaan tuottaa huomattavaa aineellista ja henkistä hyvää sekä vahvistaa Suomen kansainvälistä vetovoimaa.
”Meillä ei ole enää varaa menettää yhtäkään luovan alan tekijää ja yrittäjää yhdelläkään hallituskaudella. Suunta pitää saada korjattua pikaisesti. Luovat alat ovat tulevaisuuden kasvuala, joka voi tarjota kestävän vaihtoehdon ympäristöä kuormittavalle perinteiselle teollisuudelle. Tarvitaan uudenlaista, joustavaa sekä hallinnonalat ylittävää yhteistyötä, tahtoa ja ymmärrystä ottaa tämä potentiaali käyttöön”, Schreck painottaa.
Schreck on itse taustaltaan tietokirjailija ja tutkija. Freelancerin elämä on tuttua. Liiton ajamat asiat puhuttelevat häntä siis myös henkilökohtaisella tasolla.
“Kun rojaltituloni alkoivat tippua kirjojen suoratoistopalveluiden takia ja samaan aikaan kirjallisuuden apurahoja hakivat yhä useammat, halusin takaisin niin sanotulta vapaalta kentältä edunvalvonnan pariin. Olin tehnyt sitä aiemmin yli kymmenen vuotta Suomen Teatterit ry:ssä.”