Kasvusopimukset ovat uusi yhteistyömalli, jossa julkinen sektori ja luovan alan yritykset määrittelevät yhteiset kasvu- ja kehitystavoitteet ja tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuudet.
Musiikin, kirjallisuuden ja pelialan kattava monistettavien sisältöalojen kasvusopimus julkistettiin maaliskuun (2024) alussa. Tätä ennen oli saatu jo valmiiksi av-alan kasvusopimus, joka julkaistiin viime vuonna.
Luovat alat ovat jatkuvassa ja yhä kiihtyvässä muutoksessa digitalisaation ja muun teknologisen kehityksen sekä niiden myötä muuttuvan sisältöjen kulutusympäristön seurauksena. Aineettoman pääoman arvo ja potentiaali ovat yhä merkittävämpiä tekijöitä. Viimeisten vuosien aikana myös kasvu on ollut nopeaa ja näihin mahdollisuuksiin halutaan tarttua kasvusopimuksilla, joissa sovitaan yhteisistä tavoitteista ja sitoudutaan työskentelemään niiden hyväksi. Lue lisää kasvusopimusmallista.
Av-alan kasvusopimuksen tavoitteet jo alan yritysten käsittelyssä
Av-alalla kasvusopimuksen yhteiset tavoitteet on otettu jo käsittelyyn toimialan yritysten yhteisessä ryhmässä. Tavoitteita ovat:
- Suomi on av-alan globaalin murroksen voittaja – infra ja toimintaympäristö tukevat alan yritysten kasvua ja kehitystä
- Suomi on maailman vastuullisin av-tuotantomaa
- Uusiin osaamistarpeisiin vastaaminen on yritysten kasvun edellytys, osaamisten synnyttämiseen panostetaan toimialan tarpeiden mukaisesti
- Kasvusopimus määrittelee toimintamallin jatkuvan dialogin käymiseksi julkisen sektorin ja yritysten välillä uusien haasteiden ratkaisemiseksi
Kasvuun tarvittavat asiat on kirjattu kasvusopimukseen
Monistettavien luovien sisältöjen kasvusopimus pitää sisällään musiikin, kirjallisuuden ja pelialan. Sopimuksella pyritään erityisesti myös kiihdyttämään näiden keskinäistä yhteistyötä ja sisältöjen hyödyntämistä monialaisesti. Sen tavoitteita ovat:
- Kehitämme suomalaisten IP-oikeuksien jalostusastetta korkeammaksi ja mahdollistamme oikeuksien paremman jatkohyödyntämisen.
- Panostamme järjestelmällisesti kansainväliseen näkyvyyteen.
- Kehitämme koulutustoimijoiden ja luovien alojen yritysten välistä yhteistyötä ja osaamistarpeiden tunnistamista.
- Luomme uusia alustoja toimijoiden kohtaamiselle, dialogille ja toimialarajat ylittävälle yhteistyölle.
- Muodostamme kasvuekosysteemin KPI-mittarit (Key Performance Indicators) ja asetamme kasvun vertailuluvut (delta).
- Varmistamme tulosten seuraamisen ja mittaamisen kyvykkyyden.
Kasvusopimus sisältää siis yhdessä tehdyn analyysin siitä, mitä kasvuun tarvittaisiin sekä yhteistyöprosessin mallin. Valitettavasti kasvusopimusten toteutukseen ei ole luvattu julkista rahoitusta sen enempää ehdotusten kuin yhteistyöprosessin toteuttamiseksi.
Seuraavaksi tarvitaan yhteistyöhön resursointia
Kasvusopimus luo siis vasta puitteet sille varsinaiselle jatkotyölle, jossa kasvua rakennetaan. Se, mitä seuraavaksi tapahtuu, näyttäisi olevan vielä auki. Työ- ja elinkeinoministeriön puolelta kerrotaan, että julkisen sektorin roolin on ajateltu olevan lähinnä lainsäädännöllisten toimien toteuttamisessa tai mahdollisissa rahoitusinstrumenteissa.
Tavoitteita olisi ryhdyttävä toteuttamaan konkreettisesti ja koordinoidusti. Luovan alan yritykset ovat valmiita työhön mutta kaipaavat myös julkiselta puolelta vahvempaa sitoutumista ja resursointia yhteistyöhön. On ensisijaisen tärkeä varmistaa, että kasvusopimuksessa esille tuotuja tavoitteita ja niitä tukevia toimenpiteitä työstetään ja kehitetään eteenpäin ja että julkinen sektori on mukana myös tässä jatkotyössä.