Hallitusneuvottelijat joutuvat miettimään, millä keinoilla Suomessa saadaan aikaan lisää talouskasvua ja työllisyyttä. Silloin kannattaa muistaa luovien alojen merkitys ja kasvupotentiaali.
Tilastokeskuksen mukaan Suomen luovat alat tuottivat ennen koronaa 3,3 prosenttia BKT:sta ja 3,1 prosenttia työpaikoista. Nämä ovat suuria lukuja.
Jopa koronan aikana (2020 ja 2021) luovien alojen BKT-osuus säilyi suurempana kuin useimmilla perinteisillä teollisuuden aloilla. Kuten Etlan raportista näkyy, se on paperiteollisuudella 1,4 prosenttia, elintarviketeollisuudella 1,3 prosenttia, kemianteollisuudella 2,7 prosenttia ja puutuoteteollisuudella 0,9 prosenttia. Suomi ei siis enää todellakaan elä metsästä, vaan luovuudesta.
Kulttuuriammateissa työskentelee 128 000 henkeä ja kasvulle on tilaa
Eri tutkimukset määrittelevät alojen palkkasumman ja työntekijämäärät vähän eri tavalla. Tilastokeskuksen mukaan kulttuuriammateissa päätoimessa työskenteleviä oli vuonna 2021 noin 128 000 henkeä, joista 28 prosenttia toimii yrittäjinä. Alalle virtaava palkkasumma on 4,4-5,1 miljardia vuodessa ja se tuottaa 2,6-3,3 miljardin euron verran verotuloja.
Kyse on siis selvästi suuremmasta alasta kuin usein ajatellaan. Silti olemme luovan alan luvuissa alle EU:n keskitason. Se osoittaa, että kotimaisilla luovilla aloilla on kasvunvaraa.
Luoville aloille laadittava ministeriörajat ylittävä kasvustrategia
Luovan alan kasvun mahdollisuuksiin kannattaa hallitusneuvotteluissa tarttua. Luoville aloille tulee laatia kattava, ministeriörajat ylittävä kasvustrategia ja resurssoida sen toteuttaminen riittävästi.
On aika kasvattaa Business Finlandin tuet luovalle alalle vastaamaan tämän toimialan todellista suuruutta. Samalla pitää jatkaa sitä hyvää kehitystyötä, että elinkeinotoiminnan edistämistoimet istuvat entistä paremmin luoville aloille.
Keinoja on monia. Vakiinnutetaan hienoja tuloksia tuottanut AV-alan tuotantokannustin ja luodaan vastaava kirjallisuuteen ja musiikkiin. Jatketaan kasvusopimusmallin ja Creative Business Finlandin kehittämistä sekä tuetaan IP:n kehittämistä ja sen omistuksen säilymistä Suomessa.
Luoviin aloihin investoitu euro palaa takaisin kymmenkertaisena
Tutkimukset osoittavat, että luoviin aloihin panostaminen kannattaa. Tutkimusten mukaan luovaan alaan investoitu euro palautuu takaisin yhteiskunnalle suuruusluokaltaan kymmenkertaisena. Taloustutkimus selvitti Kulta ry:n toimeksiannosta, että “valtion 1,2 miljardin euron tuki tuottaa 13 miljardin euron tuotoksen.”
Sama asia näkyy monista Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön Cuporen selvityksistä. Niiden mukaan esimerkiksi Pirkanmaan festivaaleihin (2013) annettu avustuseuro näkyy palautuneen alueen elinkeinotoiminnan hyväksi peräti 126-kertaisena.
Olipa keskiarvo lähempänä tuota 126-kertaistumista tai Taloustutkimuksen kymmenkertaistumista, nämä ovat mittavia hyötysuhdelukuja. Suomen on aika tarttua tosissaan luovien alojen kasvun mahdollisuuksiin.