Nähtäväksi jää, syntyykö näillä eväillä toimiva lisensointimarkkina, jossa sisällön tekijät saavat korvauksen tekoälyn koulutuksesta.
Miltä tuntuisi, jos EU antaisi ohjeen, että punaisia liikennevaloja saisi ajaa päin, jos kotona odottaa liian kovat haukut? Erikoiselta – ainakin meille suomalaisille, jotka olemme tottuneet siihen, että lakeja ja asetuksia noudatetaan.
Likimain näin kuitenkin kävi, kun EU-komissio julkaisi tekoälyasetusta täydentävät käytännesäännöt ja ohjeistukset. Ne vesittävät asetuksen alkuperäisiä tavoitteita niin merkittävästi, että alalla toimijoiden voi olla vaikea tietää, miten pitäisi toimia.
Paras ohje onkin, että katsoo suoraan, mitä laki sanoo. EU-asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta kaikissa jäsenmaissa.
Tekoälyasetuksen voimaantulo – hyvä alku, sekava jatko
EU:n tekoälyasetus (AI Act, EU 2024/1689) on maailman ensimmäinen laaja sääntelykehys tekoälylle. Sen tavoitteena on varmistaa turvallinen, läpinäkyvä ja eettinen tekoälyn käyttö Euroopassa. Asetus tuli voimaan 1.8.2024, ja sen velvoitteet astuvat voimaan vaiheittain vuoden 2027 elokuuhun mennessä.
Komission julkaisemat käytännesäännöt ( GPAI Code of Practice) on vapaaehtoinen ohje, jonka tarkoituksena on auttaa toimijoita täyttämään AI Actin vaatimukset. Se koostuu kolmesta osasta: läpinäkyvyys, tekijänoikeudet ja turvallisuus. Niiden lisäksi komissio teki ohjeistuksen (GPAI Guidelines).
Luovan alan järjestöt ovat tyrmänneet tämän paketin. Yhteensä 40 järjestöä on allekirjoittanut vetoomuksen, jossa todetaan, että käytännesäännöt eivät tarjoa riittävää suojaa tekijänoikeuksille eivätkä luo tasapainoa teknologiayritysten ja luovan alan välillä.
Luovien alojen kritiikin kärki kohdistuu läpinäkyvyyden ja käytännön lisensointimahdollisuuksien puutteeseen. Koulutusdatan avoimuuden tarkoitus on se, että ihmiset saavat tietää, onko heidän työnsä ja yritystoimintansa tuloksia käytetty tekoälymallien kouluttamiseen. Silloin he voivat edellyttää lisenssin hankkimista, ja saada koulutuskäytöstä korvausta. Ilman tätä tietoa heidän on vaikea suojella oikeuksiaan, eikä silloin voi syntyä toimivaa lisensointimarkkinaa.
Kritiikin kolme pointtia
Luovien alojen kritiikin voi jakaa kolmeen pääpointtiin:
1.Läpinäkyvyyden puute: Vaikka asetuksen mukaan GPAI-toimijoiden tulee julkaista yhteenveto koulutusdatasta, käytännössä riittää aggregaattitason epätäsmällinen kuvaus. Tämä tarkoittaa, ettei yksittäisiä teoksia tarvitse nimetä – jolloin oikeudenhaltijoiden on mahdotonta tunnistaa, onko heidän sisältöään käytetty koulutukseen.
2. Opt-out-mekanismin rajoitukset: EU:n tekijänoikeusdirektiivin mukaan oikeudenhaltijoilla on oikeus oikeudenpidätyksillä (ns. opt out) estää tekstin ja tiedon louhinta. Käytännesäännöt kuitenkin rajoittavat tätä oikeutta määräämällä, että oikeudenpidätys tulee tehdä vain robots.txt-tiedostolla. Tämä uusi tekninen rajoitus ei vastaa direktiiviä.
3. Lisensointimarkkinan epävarmuus: Kolmas pointti on tavallaan lopputulos näistä kaikista: vielä ei ole mitään tietoa siitä, pystyykö näillä eväillä syntymään toimiva lisensointimarkkina, jossa luovat alat ja teosten tekijät pystyvät myymään oikeuksia teostensa käyttöön AI:n kouluttamisessa.
Kansalaisilla ja yrityksillä on tarve oikeusvarmuuteen
Erityisen ongelmallista on, että käytännesäännöt antavat ymmärtää, että kaikki verkossa vapaasti saatavilla oleva aineisto olisi tekoälyn koulutukseen vapaasti käytettävissä, ellei sitä ole suojattu teknisillä suojakeinoilla. Tämä on ristiriidassa EU:n tekijänoikeuslainsäädännön kanssa.
Tässä tilanteessa komission käytännesääntöhin ja GPAI-ohjeistuksiin ei siis uskalla luottaa. Tekoälykäytännesääntöjen noudattaminen ei takaa, että toiminta olisi EU:n tekijänoikeusdirektiivien, EU-asetusten ja kansallisen lainsäädännön mukaista.
Asetusta vesittävät ohjeet loivat sekavan tilanteen. Sopan, jossa ei voi varmasti tietää, miten pitää toimia. Jos ja kun siitä tulee oikeusjuttuja, tuomioistuimet katsovat lakeja ja asetuksia.
Luovan alan toimijat vaativat komissiota korjaamaan kurssin ja palauttamaan tekoälyasetuksen luoman selkeyden. Nähtäväksi jää, miten tilanne etenee. Pahimmillaan tilanne jää tällaiseksi – ja silloin asiat varmistuvat vasta vuosia kestävien oikeusjuttujen kautta.
Luovan alan järjestöt jatkavat aktiivista vaikuttamista, jotta generatiivisen tekoälyn kehitys ei tapahdu tekijänoikeuksien kustannuksella. Teknologian kehitys ei saa ohittaa luovan työn tekijöiden oikeuksia eikä komission ohjeistus saa vesittää ja smurffata EU:n omaa lainsäädäntöä.
Sekä kansalaisilla että yrityksillä on oikeus saada selkeät pelisäännöt. Silloin kaikki tietävät, mitä uskaltaa tehdä – ja pystyvät luottamaan siihen, että myös kilpailevat yritykset toimivat samoin.
Lue lisää: Euroopan luova ala julkaisi vetoomuksen tekoälyn oikeudenmukaisen koulutuskäytön takaamiseksi