Elokuvateatterit ovat kehittäneet palvelujaan merkittävästi ja niillä riittää hyvin katsojia. Niissä eletäänkin ilon aikaa.
Suomalaisissa elokuvateattereissa koetaan paitsi ilon, myös runsaudenpulan aikaa.
Klaus Härön Rakkaani, merikapteeni on vetänyt väkeä elokuvateattereihin niin pääkaupunkiseudulla kuin syrjemmässäkin. Myös Mika Kaurismäen Mielensäpahoittaja, Kari Ketosen Häät ennen hautajaisia, Joona Tenan Supermarsu ja monet muut kotimaiset elokuvat ovat tuoneet suorastaan yllättävän hyvin katsojia.
Tilanne on erikoinen myös siksi, että koronan jälkikaikuna teattereista puuttuvat nyt isot Hollywood-elokuvat. Ne ovat aina varmoja kassamagneetteja.
Nyt myy kotimainen.
Hyvä aika jatkuu
Suomen Filmikamari Oy:n toimitusjohtaja Tero Koistinen kertoo, että tämän vuoden kesä- ja heinäkuu olivat ennätyksellisen hyviä. Elokuu ja syyskuu olivat puolestaan teattereille nihkeää, suorastaan huonoa aikaa.
Lokakuu räjäytti potin. Syys-marraskuussa kotimaisissa elokuvissa kävi 50 % enemmä katsojia kuin ennen koronaa. Hyvän ajan uskotaan jatkuvan, vaikka joulukuu onkin perinteisesti teattereille hiljaista aikaa. Välipäivinä alkaa elokuvateattereiden sesonki, joka kestää pääsiäiseen asti.
Kun elokuva tulee ensi-iltaan, ensimmäinen viikonloppu näyttää, mitä siltä voi odottaa – menestystä vai ei. Arkena vanhempi väki kansoittaa päivänäytökset. Ympäri Suomen seniorit käyvät mieluiten elokuvissa päivällä. Iltaisin ja viikonloppuisin tarjonnasta nauttivat nuoret, työikäiset ja lapsiperheet.
Veikkauskyky on alalla tarpeen
Suomessa on 180 elokuvateatteria 130 paikkakunnalla. Alueelliset erot ovat suuret: teatterin pyörittäminen laajalla tarjonnalla vaatii riittävän väestömäärän. Yliopistokaupungeissa Art House -teatterit kannattavat. Teattereissa työskentelee noin tuhat henkilöä, elokuvateatterielokuvien levityksessä ja maahantuonnissa noin sata.
Tyypillinen suomalainen elokuvateatteri on noin 200 katsojapaikkaa tarjoava yksisalinen teatteri. Yksisalisten teattereiden haaste on hyvien esitysaikojen löytäminen ja ohjelmiston rakentaminen oikein.
“Ohjelmiston tekeminen vaatii teatterin väeltä ennen kaikkea hyvää veikkauskykyä”, Koistinen sanoo.
Suomen elokuva-ala on jakautunut. Kansainvälisen Odeonin tytäryhtiö Finnkino on alan suurin toimija yli 60 prosentin markkinaosuudella.
Kakkosena tulee ruotsalaisen perheyhtiön omistama Biorex Cinemas Oy, kolmantena itäisessä Suomessa toimiva Savon Kinot Oy, neljäntenä Oulussa toimiva Kaksoiselokuvat Oy ja viidentenä Kouvola 123, joka pyörittää saleja Kymenlaaksossa.
Ala kehittyy vauhdikkaasti
Ennen korona-aikaa elokuvateattereilla meni Koistisen mukaan erittäin hyvin. Teatterit kehittivät toimintaansa. Ne uudistivat sekä esitystekniikkaansa että palvelujaan innovatiivisesti.
Koistinen puhuukin kinodiversiteetistä. Teatterit toivat ennen koronaa monia uusia juttuja. Esimerkiksi helsinkiläinen Riviera-teatteri toi ruokaa ja juomaa tarjontaansa. Kehittäminen jatkuu. Seinäjoelle ja Raisioon avattiin tänä vuonna uudet isot teatterit.
Keskimäärin 20–30 reippaasti myyvää elokuvaa tuo teattereille leivän mutta bisneksen pyörittämiseen tarvitaan muutakin. Oheismyynti on teattereille vuosi vuodelta tärkeämpää ja myös sitä pitää kehittää.
Korona tyhjensi monen elokuva-alan yrityksen kassoista tarpeelliset puskurit. Elokuvateattereiden rajoitukset olivat koronan takia musertavat, vaikka ne ovat paikkoina hyvinkin turvallisia. Ala sai koronatukia, mutta menetyksiä ei korvattu täysimääräisesti.
Bond tuo aina kassavirtaa
Kun koronarajoitukset poistuivat keväällä 2021, suomalaiset palasivat teattereihin vyörymällä.
Lokakuu 2021 oli kaikkien aikojen paras lokakuu. Katsojia elävissä kuvissa oli peräti 934 887. Tämän vuoden lipunmyynnin liikevaihto jäänee vajaaseen 80 miljoonaan euroon. Normaalivuotena liikevaihto on 100 miljoonan euron paikkeilla.
Suomalaiset rakastavat James Bondia. Uusi Bond-leffa 007 No Time to Die innosti lokakuussa 2021 teattereihin, samoin kotimainen Hytti nro 6 -elokuva. Se pohjautuu Rosa Liksomin Finlandia-palkittuun kirjaan ja on Juho Kuosmasen ohjaama.
Koistinen kuvailee alaa kristallipalloon tuijottamiseksi. Kaikki toimijat heittävät valistuneita veikkauksia ja erilaisia ennusteita siitä, mihin alalla ollaan menossa. Tilastoja luetaan ahkerasti, jotta uskalletaan päättää, mihin rahaa sijoitetaan ja mihin ei.
Kustannusten nousu huolettaa
Elokuva- ja av-alat ovat Suomessa kehittyneet viime vuosina hurjasti.
Hyviä elokuvia voidaan odottaa jatkossakin. Laakereille ei silti voi jäädä lepäämään. Erilaisille yleisölle pitää olla oikeanlaista tarjontaa oheistuotteineen.
Nuorille katsojille pitää luoda tasokasta tarjontaa, kuten tänä vuonna Alli Haapasalon Tytöt, tytöt, tytöt ja Aino Sunin Sydänpeto. Erilaiset ja eri-ikäiset yleisöt tarvitsevat omat elokuvansa ja palvelunsa.
Elokuvateatterit voivat iloita hyvästä tilanteesta ja katsoa tulevaisuuteen toiveikkaasti. Investointeja on kuitenkin tehtävä ja tulevaisuutta suunniteltava.
Ilon keskellä on aihetta myös huoleen. Vuosi ei ole helppo. Koronan jälkeen mörkönä on Venäjän hyökkäyssodan seurauksena tullut kustannusten nousu. Se mietityttää myös elokuvateattereissa.
“Ja ainahan suomalainen on hieman huolissaan”, Koistinen sanoo ja naurahtaa.