Eduskuntavaalit ovat jälleen käsillä ja kukin puolue kertoo omista tavoitteistaan tulevalle vaalikaudelle. Kansalaisia huolettaa eniten taloustilanne, ja keskustelu onkin kilpistynyt erilaisten leikkauslistojen ympärille.
Valitettavan vähän on kuitenkaan keskusteltu tulopuolesta: mistä Suomeen tulee tulevaisuuden kasvu ja menestys, kun monet perinteiset alat näyttäisivät siirtyvän pikkuhiljaa auringonlaskun aloiksi. Vihreä siirtymä toistuu taajaan puheessa, mutta keskustelusta on unohtunut toinen tärkeä mahdollisuus: luova siirtymä.
Luovan alan vahvuudet numeroina ja faktoina
- Kulttuuriala työllistää noin 120 000 ihmistä (Tilastokeskus 2022), mikä on noin 3 prosenttia koko maan työllisistä. Osuus työllisistä on reilusti isompi kuin metsä-, kemian tai sähkö- ja elektroniikkateollisuudella.
- Kulttuuriala on yrittäjävetoinen ala. Noin 27 prosenttia alalla työskentelevistä on yrittäjiä. (Tilastokeskus 2022). Se on yli kaksinkertainen osuus muihin toimialoihin verrattuna.
- Kulttuurialan osuus BKT:sta on Suomessa 3,1 prosenttia (Tilastokeskus 2021). Se on enemmän kuin esimerkiksi paperiteollisuudella, metsätaloudella, ravintola- ja majoitusalalla, maataloudella tai tekstiiliteollisuudella.
- Kulttuurilla on suuri alueellinen merkitys. Pelkästään Etelä-Pohjanmaalla kulttuurifestivaalien suora työllisyysvaikutus oli jopa 620 henkilötyövuotta ja festivaalikävijät kuluttivat alueella 52 miljoonaa euroa vuonna 2019. (Cupore 2019). 82 prosenttia suomalaisista pitää kulttuuripalveluita omalle kotipaikkakunnalle tärkeinä elinvoimatekijöinä. (Akavan Erityisalat, Kantar Public 2022).
- Kulttuuri vahvistaa hyvinvointia ja mielenterveyttä. 95 prosenttia Mieli ry:n kyselyyn vastaajista sanoo taiteen- ja kulttuurin vaikuttavan positiivisesti hyvinvointiin (Mieli ry 2021). Vastaavasti 94 prosenttia Kansalaisfoorumin kyselyyn vastanneista kertoo saaneensa uusia ystäviä kulttuuriharrastuksen kautta (Kansalaisfoorumi 2022). Esimerkiksi musiikkiharrastuksella on myös todettu olevan lukuisia myönteisiä vaikutuksia nuorten osallisuuden edistämisessä (Musiikkiharrastuksella osallisuuteen, Jyväskylän yliopisto 2021)
Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Suomi on luovien alojen tuottamassa bruttokansantuotteessa reilusti alle EU:n keskiarvon (4,4 prosenttia, Rebuilding Europe EU 2019). Koska osaamisemme luovilla aloilla on huippuluokkaa, kasvupotentiaalia on valtavasti.
Talouden painopiste siirtyy kohti aineetonta arvoa
Tuleva hyvinvointimme perustuu yhteiskuntamme kykyyn luoda arvoa. Talouden painopisteen siirtyessä pikkuhiljaa kohti aineettoman lisäarvon tuotteita alkaa olla selvää, että aineeton arvonluonti, sen tunnistaminen ja elinkeinopolitiikan jalostaminen sitä tukevaksi on Suomen suuri menestymisen mahdollisuus.
Aineettoman arvon tunnistamisessa on jo otettu isoja askelia, kun kaikki puolueet ovat yhdessä kannattaneet TKI-rahoituksen nostamiseen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
Seuraava potentiaalinen kohde – edellä mainittujen lukujenkin valossa – olisi luontevasti luovat alat, jotka tuottavat ison osan kansakuntamme aineettomasta arvosta. Aineettoman arvon yksi keskeinen muodostaja on tekijänoikeus. Ja tekijänoikeus syntyy puolestaan luovasta työstä: musiikista, kuvataiteesta, kirjallisuudesta ja audiovisuaalisista tuotteista.
Nyt tarvitaan siis luovien alojen ottaminen kasvun keskiöön ja räätälöityjen erityistoimien kohdentaminen juuri luovien alojen kasvuun! Olemme listanneet muutamia keskeisiä toimia juuri Luovat ry:n hallitusohjelmatavoitteisiin.
Tulevan hallituksen on syytä tunnistaa, että luova talous ja aineeton arvonluonti on taloudelle yhtä tärkeää kuin metsä oli viime vuosisadalla. Luovaa siirtymää kohti!