Eduskunnan valtiovarainvaliokunta korosti budjettimietinnössään luovien alojen ja kulttuurin merkitystä Suomen kansantaloudelle. Valtiovarainvaliokunnan havainnot tulee ehdottomasti ottaa huomioon vuoden 2027 budjettia valmisteltaessa.
”Kulttuuri on kasvuala kaikkialla länsimaissa, ja myös Suomessa kulttuurin kulutus on kasvanut pitkään, sillä ihmisten vapaa-ajan arvostus on kasvanut. Tässä kokonaiskuvassa on syytä kiinnittää huomiota laadukkaaseen kotimaiseen kulttuuritarjontaan, sen saatavuuteen eri puolilla Suomea sekä sen kansainväliseen potentiaaliin”, valiokunta lausuu. ”Kaiken kaikkiaan luova ala on noin 16,7 mrd. euron kasvuala, joka työllistää noin 130 000 henkilöä ja kattaa 3,2 prosenttia BKT:stä.”
Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että luovien alojen taloudellinen potentiaali tunnistetaan investointikohteena ”ja että alan liiketoimintaedellytyksiin panostaminen nähdään kannattavana ja kasvua luovana investointina”.
Valiokunnan johtopäätös on selkeä: ”Luovan alan liiketoimintaosaamista, rahoitusinstrumentteja ja tukijärjestelmiä tulee kehittää eri ministeriöiden sekä luovan alan toimijoiden ja organisaatioiden välisenä yhteistyönä mahdollisimman vaikuttaviin toimiin keskittyen. Muun muassa Business Finlandin rahoitusmahdollisuuksia tulisi pystyä kattavammin hyödyntämään.”
Tekojen aika on nyt
Hallitusohjelmassa on selkeitä linjauksia siitä, että luovien alojen kasvuun ja edellytyksiin panostetaan. Nyt on korkea aika muuttaa nämä sanat teoiksi.
Suomen on aika panostaa kulttuurin toimintaedellytyksiin ja luovien alojen elinkeinotoiminnan edistämiseen, kuten tehdään muualla Euroopassa. Tämä edellyttää, että sekä opetus- ja kulttuuriministeriö että työ- ja elinkeinoministeriö ottavat asian riittävällä tasolla huomioon omissa esityksissään valtiovarainministeriölle.
Hallitusohjelman ja luovan talouden kasvustrategian linjaukset velvoittavat edistämään luovien alojen kansainvälistymistä ja kehittämään kasvua vauhdittavia malleja. Näiden toteuttaminen vaatii konkreettisia rahoitus- ja tukitoimia vuoden 2027 budjetissa.
Keskeiset toimenpiteet, joihin tarvitaan strategisen tason panostusta:
1. Luovien alojen kasvun vauhdittaminen. Vahvistetaan rakenteita, jotka tukevat kansainvälistymistä ja uusien sisältöjen kehittämistä. Suunnataan Business Finlandin innovaatiotuet ja vientirahoitus luoville aloille nykyistä aktiivisemmin. Lisätään innovaatiotukien rahoitusta, koska luovan alan innovaatiotoiminta tehdään pitkälti yrityksissä.
Vahvistetaan vienninedistämisen toimialakohtaisia täsmätukia, kuten mm. Music Finlandin vientirahoitusta ja palautetaan messutuet. Luovien alojen elinkeinotoiminnan tukemisessa tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon näiden alojen yrityskoko ja toimintamallit. Kasvun vauhdittamiseen tarvitaan yritysten tarpeisiin paremmin vastaavia instrumentteja sekä arvoketjujen ja verkostomaisen toimintatavan ymmärrystä.
2. Audiovisuaalisen alan tuotantokannustimen kehittäminen. Palautetaan av-alan tuotantokannustimen 20 miljoonan euron tasolle. Tarkistetaan kannustimen rahoitusehdot niin, että myös kotimaiset yritykset ja hankkeet voivat jälleen hyödyntää kannustinta. Muun muassa ehtojen nostettu minuuttihinta- ja kustannustasovaatimus käytännössä sulkee kotimaiset tuotannot (liian edullisina!) pois.
3. Yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistus. Käynnistetään viipymättä vielä puuttuvat selvitykset ja toimenpiteet järjestelmän uudistamiseksi eurooppalaisen mallin mukaisesti. Uudistus mahdollistaisi valtiolle säästöjä ja lisäisi luovan alan omia tuloja ilman valtion menojen kasvua.
4. Kulttuurin saavutettavuuden turvaaminen. Varmistetaan, että kulttuuripoliittisen selonteon tavoitteet toteutuvat: rahoituksen riittävyys ja alueellinen saavutettavuus.
5. Palautetaan kulttuurin rahoitustaso. Parin vuoden takainen leikkaus OKM:n budjetissa kohdistui noin nelinkertaisesti kulttuuriin. Leikkauksia ei onneksi enää jatkettu samassa suhteessa, mutta rahoitustaso tulee korjata ja palauttaa epäoikeudenmukaisia sopeutuksia edeltävälle tasolle.
Lopuksi
Kuten eduskunnan valtiovarainvaliokunta analysoi, luovat alat ovat globaali kasvuala, jonka potentiaali on merkittävä sekä talouden että kansallisen kulttuurin kannalta.
Hallitusohjelman ja kasvustrategian linjaukset eivät toteudu ilman määrätietoisia panostuksia. Ministeriöiden tulee esittää valtiovarainministeriölle konkreettisia toimia, jotka vahvistavat luovien alojen kilpailukykyä ja kulttuurin toimintaedellytyksiä.
Luovat ry jätti kirjelmän opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä työ- ja elinkeinoministeriölle aiheena ministeriöiden esitykset vuoden 2027 kehyksen valmistelussa 16.1.2026