Luovat alat tarvitsevat kasvua – eivät leikkauksia

Hallituksen talousarvion linjaukset uhkaavat luovien alojen elinvoimaa, työllisyyttä ja kasvupotentiaalia.

Luovat ry:n kannanotto hallituksen talousarvioesitykseen vuodelle 2026:

Suomen hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2026 sisältää huolestuttavia linjauksia, jotka uhkaavat luovien alojen elinvoimaa, työllisyyttä ja kasvupotentiaalia. Vaikka hallitus on luvannut, ettei kulttuurista enää leikata ja luovat alat ovat yksi nopeimmin kasvavista taloussektoreista, niihin kohdistuu nyt useita leikkauksia ja epävarmuustekijöitä. Lisäksi toimenpiteet romuttavat osaltaan kesäkuussa julkaistun Luovan talouden kasvustrategian toteutumisen edellytyksiä.

Kaksi suoraa leikkausta luovan alan kasvuun

  • Opetus- ja kulttuuriministeriön taiteen ja kulttuurin edistämisen määrärahojen 7,8 miljoonan euron leikkaus, josta 5,6 miljoonaa euroa kohdistuu Elokuva, audiovisuaalinen kulttuuri ja luovat sisällöt -kokonaisuudelle. Se muodostuu pääosin Suomen elokuvasäätiön tukivaroista, jotka ovat vuonna 2025 olleet 21,5 miljoonaa euroa. Siten leikkaus vastaa merkittävää osaa koko rahoituksesta. Tämä on merkittävä isku audiovisuaalisen alan tuotantoon, kansainväliseen kilpailukykyyn ja työpaikkoihin. Sillä on kielteisiä heijastusvaikutuksia muillekin toimialoille kuten musiikille ja kirjallisuudelle.
  • Business Finlandin rahoituksen leikkaus. Business Finlandin innovaatiotuet ovat olleet niitä harvoja merkittäviä rahoituskanavia, joista luovan alan yritykset – erityisesti musiikki-, elokuva- ja pelialat – ovat kyenneet saamaan tukea. Leikkaukset heikentävät näiden alojen mahdollisuuksia kehittää uusia tuotteita ja palveluita, jotka voisivat kasvaa kansainvälisesti.

Luovien alojen kasvusta ei pidä leikata

Keväällä hallituksesta tuli lupaus, ettei kulttuurista enää leikata.  Kuitenkin kaikkein eniten kärsineen kulttuurin vapaan kentän momentille kohdistuu nyt jälleen leikkaus, jonka väitetään kohdentuvan yritystukiin. Sieltä ei ole enää yhtään leikattavaa ilman, että alan perusrakenteita tuhotaan.

Business Finlandin osalta helpottava uutinen oli av-tuotantokannustimen säilyminen 10 miljoonassa – tosin tästäkään ei ole juuri apua, jos alaa ajetaan samaan aikaan alas leikkaamalla OKM-rahoitusta. Business Finlandin t&k tuet ovat osoittautuneet hankalasti hyödynnettäviksi nimenomaan luovan alan sisältövetoiselle liiketoiminnalle.

Hyvitysmaksun uudistus pitää käynnistää viipymättä

Yksityisen kopioinnin hyvityksen 50 prosentin leikkaus säilyi budjetissa ennallaan, mikä kurjistaa luovaa alaa entisestään. Mikäli hallitus ei ole valmis budjetoimaan tähän lakisääteiseen korvaukseen lain edellyttämää kohtuullista summaa, sen tulisi vähintääkin ripeästi edistää järjestelmän uudistamista eurooppalaisen mallin mukaisesti. Tämä toisi valtiolle merkittävää lisäsäästöä.

Yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä on Suomessa EU-oikeuden vastainen. Nykyinen malli tuottaa vain 5,5 miljoonaa euroa vuodessa, vaikka tekijöille aiheutuva haitta on arvioitu 46 miljoonaksi euroksi. Uudistamalla järjestelmä markkinaehtoiseksi – esimerkiksi laite- tai nettiliittymämaksun kautta – voitaisiin:

  • Säästää valtion budjetista 5,5 miljoonaa euroa
  • Lisätä luovan alan omia tuloja
  • Vahvistaa alan rakenteita, kuten AVEK ja Musiikin edistämissäätiö

Luovat alat ovat kasvuala – ei leikkauskohde. Luovien alojen talous on kooltaan noin 16,7 miljardia euroa. Ne työllistävät noin 130 000 henkilöä. Niiden osuus BKT:stä on 3,2 % ja työllisyydestä 2,9 %.

Siksi niiden kasvuun kohdistuvat leikkaukset tulee eduskuntakäsittelyssä perua sekä käynnistää viipymättä yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistus.