Ovatko hallituksen puheet luovan alan kasvuun satsaamisesta pelkkää sanahelinää? Arvostusta riittää puheissa, mutta sanojen arvo punnitaan vasta päätöksien myötä. Puheenjohtajamme Vappu Aura ottaa kantaa hallituksen budjettiriihen linjauksiin.
Suomessa on viime aikoina viljelty kauniita sanoja luovasta taloudesta. Hallitusohjelmassa, kulttuuripoliittisessa selonteossa ja luovan talouden kasvustrategiassa kulttuuri ja luovat alat loistavat kuin juhlapuheiden valokeilassa: kasvua, osallisuutta, kansainvälistymistä, uusia työpaikkoja, miljardien eurojen potentiaali. Kaikki kuulostaa siltä, että Suomen luovat alat ovat vihdoin saamassa ansaitsemansa aseman.
Nyt, kun hallituksen pitäisi lunastaa omat visionsa konkreettisissa budjettipäätöksissä, valot uhkaavat kuitenkin sammua. Valtiovarainministeriö esittää 22 miljoonan euron leikkauksia taiteen ja kulttuurin edistämisen määrärahoihin sekä ruksii yli myös luovan alan yritys- ja vientirahoituksen – siis leikkaa juuri niiltä aloilta, joiden kasvun varaan hallitus on itse asettanut tavoitteensa.
Onko hallituksen kauniilla sanoilla yhtä lyhyt elinkaari kuin elokuvien ensi-iltojen punaisella matolla?
Faktoja, joita ei voi lakaista maton alle
Luovat alat eivät ole pelkkä lisuke taloudessa. Tilastokeskuksen mukaan ne tuottivat jo 3,2 % Suomen BKT:stä ja 2,9 % työllisyydestä. Se tarkoittaa 16,7 miljardin euron arvoa ja 130 000 työpaikkaa – eikä suunta ole hiipuva vaan kasvava.
Ja mikä parasta: nämä alat eivät ole valtiolle menoerä, vaan investointi. AV-tuotantokannustin on tuonut Suomeen ulkomaisia tuotantoja, jotka työllistävät ja maksavat veroja. Music Finlandin kestävän kasvun määräraha TEM:stä on pieni, mutta sen toiminta heijastuu laajasti paitsi musiikin vientiin myös suomalaisen musiikin näkyvyyteen ja läsnäoloon maailmalla. Jos Business Finlandin rahoitusmallit saataisiin oikeasti soveltumaan myös musiikin, kirjallisuuden ja elokuvan sisältöjen innovointiin, potentiaalia kansainväliseen kasvuun olisi moninkertaisesti.
Silti juuri näiden vipuvartta antavien panostusten jatko on nyt vaakalaudalla.
Sanoista tekoihin, ei säästöihin
Kevään kehysriihessä hallitus linjasi, ettei kulttuurista enää leikata tällä vaalikaudella. Kulttuuriministeri vakuutti samaa julkisuudessa. Ja nyt? Pöydällä on leikkaussumma, joka osuisi väistämättä esimerkiksi elokuvasäätiön tukivaroihin, kulttuurivientiin ja alan järjestöjen tukiin. Jos tämä ei ole ristiriita, mikä sitten on?
Monilla on vielä mielessä viime kierroksen leikkaukset avustuksiin, korotukset kulttuurituotteiden ja -palveluiden arvonlisäveroon sekä yksityisen kopioinnin hyvityksen puolittaminen. Cuporen mukaan taiteen ja kulttuurin valtakunnallisten yhteisöjen yhteenlaskettu rahoitus on laskenut vuodesta 2023 vuoteen 2025 kolmanneksella.
Voisiko hallitus todella ajatella, että luova talous kasvaa samalla, kun sen juurilta sahataan rahoitus pois? Tämä olisi kuin yrittäisi kasvattaa omenapuuta kaatamalla se heti keväällä.
Luovat alat eteenpäin
Samaan aikaan, kun hallitus vakuuttaa haluaan edistää luovien alojen menestystä, alan rahoitusta edistävät hankkeet ovat jämähtäneet paikoilleen.
Yksi esimerkki tästä on alkuvuodesta ilmestynyt selvitys yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmästä. Kun muualla EU:ssa kerätään kopioinnin aiheuttama haittakorvaus tekijöille markkinoilta, Suomessa rahoitetaan murusia verovaroin.
Hovioikeudenneuvos Kristiina Harengon selvityksestä ilmenee, että tämä lakisääteinen korvaus on meillä asukasta kohden selvästi alle EU-maiden keskitason, mikä kurjistaa luovan alan tilannetta entisestään. Koska OKM:n tilaaman selvityksen lopputulos on, että Suomen malli on EU-oikeuden vastainen, voisi kuvitella uudistuksen olevan jo käynnissä.
Uudistus voisi olla hallitukselle jopa helppo poliittinen voitto: se säästäisi budjetista rahaa ja vahvistaisi luovan alan markkinatuloja. Sitä ei kuitenkaan tapahdu, ellei toimeen tartuta.
Lupaukset on tehty lunastettaviksi
Suomi tarvitsee vahvaa luovaa taloutta – ja se syntyy vain pitkäjänteisillä panostuksilla, ei leikkauksilla. Nyt hallituksella on tilaisuus osoittaa, että sen kauniit sanat eivät ole vain juhlapuheita.
Luovat ry:llä on budjettiriiheen kolme viestiä:
- Ei leikata luovan talouden kasvusta. Av-alan tuotantokannustimen myöntövaltuus sekä Music Finlandin kestävän kasvun määräraha on säilytettävä vähintään aiemmalla tasolla. Business Finlandin rahoitusta on uudistettava luoville aloille sopivaksi.
- Ei romuteta luovien alojen rakenteita. Opetus- ja kulttuuriministeriön avustukset eivät kestä enää yhtään lisäleikkaamista, varsinkin kun samaan aikaan kulttuuripoliittinen selonteko visioi rahoituksen turvaamista.
- Uudistetaan yksityisen kopioinnin hyvitys. Markkinavetoinen EU-malli vahvistaisi luovan alan tulonmuodostusta ja toisi säästöjä valtion budjettiin.
Jos hallitus todella haluaa, että luova ala kasvaa, kansainvälistyy ja työllistää, sen on budjettipöydässä pidettävä kiinni omista linjauksistaan. Nyt on aika näyttää, saadaanko luovan talouden valo loistamaan vai sammutetaanko se hallituksen omalla kädellä.