Taiteen edistämiskeskukset tukevat luovan alan toimintaedellytyksiä ja huolehtivat yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujen kanavoimisesta luovan alan kehitykseen.
Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu* puolitettiin vuosi sitten 5,5 miljoonaan euroon. Se oli sokki luovalle alalle, sillä hyvitysmaksu muodostaa paitsi tärkeän osan taiteilijoiden toimeentulosta tekijänoikeusjärjestöjen välittäminä suorina korvauksina myös aimo siivun uusien tuotantojen rahoituksesta. Rahoituksen avulla tuetaan myös teosten levitystä niin Suomessa kuin maailmalla.
Mitä tällä on sitten tekemistä taiteen edistämiskeskusten kanssa?
Edistämiskeskukset muodostavat yhdessä tekijänoikeusjärjestöjen kanssa mallin, jolla hyvitysmaksut ohjataan konkreettiseksi tueksi taiteilijoille ja luovalla alalle. Ilman niitä varoja olisi vaikea ellei mahdoton ohjata tekijöille ja yrityksille.
Tämä järjestely on ollut alusta alkaen paitsi järjestelmää ylläpitävän opetus- ja kulttuuriministeriön, myös luovan alan yhteinen tahto.
”Jokainen euro menee mahdollisimman suoraan taiteellisen työn tekemisen ja esittämisen mahdollistamiseksi,” kiteyttää Musiikinedistämissäätiö MES:n toimitusjohtaja Tommi Saarikivi edistämiskeskusten tehtävän.
Mitä taiteen edistämiskeskukset tekevät?
Suomessa toimii neljä taiteen ja kulttuurin edistämiskeskusta: Musiikinedistämissäätiö MES, Visuaalisen taiteen edistämiskeskus VISEK, Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK sekä Kirjallisuuden edistämiskeskus KIDE.
Ne ovat suomalaisen taiteen ja kulttuurin näkymätön tukiranka. Ne ovat matalan hallinnon ja korkean asiantuntemuksen organisaatioita, jotka mahdollistavat yhdessä tekijänoikeusjärjestöjen kanssa hyvitysmaksujen kanavoimisen luovaksi työksi, teoksiksi ja luovan alan kasvuksi.
Edistämiskeskusten tehtävä on jakaa hyvitysmaksuun perustuvaa tukea luovan työn tekijöille ja mahdollistaa uusien teosten syntyä ja esitystoimintaa sekä vahvistaa kulttuurialojen elinvoimaa. Jokainen edistämiskeskus tukee omaa alaansa ja sen tekijöitä.
Edistämiskeskukset toimivat hyvin kevyillä organisaatioilla.
Esimerkiksi MES hoitaa laajaa toimintaansa vain kolmella työntekijällä. Kuvaston yhteydessä toimivalla VISEKillä ei ole henkilökuntaa, vaan apurahahakemukset vertaisarvioi VISEKin johtokunta. Suomen Kirjailijaliiton alla toimivalla KIDE:llä ei ole omia työntekijöitä, vaan apurahoista päättää kirjailijoista koottu ja Kirjailijaliiton nimittämä valtuuskunta. Kopioston osana toimiva AVEK operoi vuoden 2026 alusta kolmen työntekijän voimin. Tukipäätöksissä se käyttää apuna alan asiantuntijoita.
Hyvitysmaksun puolitus vei niukkuuteen
Yksityisen kopioinnin hyvityksen puolittamisen jälkeen jaossa on ollut niukkuutta.
AVEKin saama osuus yksityisen kopioinnin hyvityksestä leikkaantui vuoden 2025 alusta vakiintuneesta noin 2,5 miljoonasta eurosta reiluun miljoonaan euroon.
AVEK on yksi tärkeimmistä uuden audiovisuaalisen kulttuurin rahoittajista. Yksityisen kopioinnin hyvitysvaroista se tukee dokumentteja, animaatioita, lyhytelokuvia ja mediataidetta.
“Aiemmin AVEK on tukenut vuosittain keskimäärin 140 teoksen syntyä, mutta vuonna 2025 tukea saa leikkausten takia enää noin 40 teosta. Olemme uusien av-hankkeiden mahdollistaja. Ilman meidän tukeamme moni tuotanto jäisi tekemättä,” sanoo AVEKin johtaja Ulla Simonen.
”Jos tekijä ei saa meiltä riittävää tukea, joutuu hän hankkimaan rahoitusta muualta. Joskus tämä tarkoittaa alkujaan kotimaisen hankkeen muuttumista kansainväliseksi yhteishankkeeksi, jolloin merkittävä osa teoksen taiteellisesta ja taloudellisesta omistajuudesta siirtyy ulkomaille”, Simonen muistuttaa.
VISEK jakoi viime vuonna 66 000 euroa apurahoina 22 visuaalisen alan taiteilijalle. Monelle taiteilijalle VISEKin myöntämä apuraha on ensimmäinen ja uran vauhdittajana tärkeä.
Kun hyvitysmaksu puolitettiin, VISEK joutui perumaan koko hakukierroksen ja siirtämään rahat ensi vuoden hakuun.
”Tilanne oli poikkeuksellinen. Olisimme voineet osoittaa apurahan entistä pienemmälle taiteilijajoukolle, vaikka hakijamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti. Saamme vuosittain jo 500–600 hakemusta, mikä kertoo tuen tarpeen laajuudesta”, kertoo Kuvaston toiminnanjohtaja Tommi Nilsson VISEKin tilanteesta.
“KIDE on jakanut vuosittain apurahoina ja tukena noin 90 000 euroa noin 100:lle kirjailijalle ja muihin tarkoituksiin, kuten residenssitoimintaan. Yksityisen kopioinnin puolittuminen on nyt puolittanut myös apurahat”, kertoo Ilmi Villacis, Suomen Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja.
Musiikinedistämissäätiö MES:n rahoitus poikkeaa muista edistämiskeskuksista. Sen rahoitus tulee lahjoituksina, yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun kollektiivikorvauksista ja muista tarkoitukseen kerätyistä edistämisvaroista. Vajaa kolmannes tukitoimintaan tulee suoraan opetus- ja kulttuuriministeriön erityisperusteisista kulttuurituista.
“Leikkausten jälkeen pidämme äärimmäisen tärkeänä, että säätiön tukien vaikuttavuus sekä alan konserttitoiminnan että luovan tekemisen mahdollistajana säilyy mahdollisimman hyvin kunnes hyvitysmaksujärjestelmän uudistus on saatu toteutettua”, Saarikivi toteaa.
Edistämiskeskukset ovat tärkeitä alkuvaiheen tukijoita
Edistämiskeskukset rahoittavat juuri niitä taiteellisen työn vaiheita, jotka ovat kaupallisille rahoittajille usein liian varhaisia tai riskialttiita mutta suomalaisen taiteen tulevaisuuden kannalta tärkeitä.
Keskusten jakamat tuet saattavat olla pieniä, mutta vipuvaikutus on suuri.
Ne auttavat tekijöitä käynnistämään projekteja, viimeistelemään teoksia ja tavoittamaan yleisön niin kotimaassa kuin ulkomailla. Myös työllisyysvaikutus on suuri. AVEKin Ulla Simonen antaa esimerkin:
“Hyvitysmaksusta aiemmin jakamamme noin kahden miljoonan tuki tuotti vuosittain työtä 1077 henkilölle, mikä vastaa 57 henkilötyövuotta. Lisäksi valtio saa 40 prosenttia tuen määrästä takaisin erilaisina veroina sekä eläke- ja sivukuluina.”
MES puolestaan tukee kaikilla musiikin sektoreilla toimivia ammattilaisia yli 200 paikkakunnalla. Tukea jaetaan muun muassa äänitetuotannon ja artistien urien edistämiseen, konserttitoiminnan edistämiseen, kustannustoimintaan, koulutukseen ja mestarikurssien ja musiikkileirien järjestämiseen.
MESin tuet mahdollistavat tuhansien musiikin ammattilaisten työn genrestä riippumatta. Samalla ne edistävät elävän suomalaisen musiikin kuulumista ympäri Suomen ja myös ulkomailla.
“Tuki on monella tapaa tärkeää: se kannustaa taiteelliseen riskinottoon ja palvelee näin monipuolisten sisältöjen tarjoamista yleisöille. Lisäksi se tukee freelancereiden työllistymistä”, Tommi Saarikivi kertoo.”
Edistämiskeskusten tuella valmistuneita teoksia on nähty ja kuultu ympäri Suomen ja ulkomailla ja ne ovat keränneet laajalti huomiota ja esimerkiksi palkintoja festivaaleilla. Tällä on merkitystä Suomi-kuvalle.
Yksityisen kopioinnin hyvityksen leikkaus heikentää luovan alan kasvua
Yksityisen kopioinnin leikkaukset eivät vähennä vain tukia, vaan ne vähentävät myös teoksia, heikentävät työllisyyttä, supistavat kulttuurivientiä ja kaventavat koko kentän tulevaisuutta.
“Kun tuki vähenee, ensimmäisenä kärsivät ne teokset ja tekijät, joilla ei vielä ole markkina-arvoa mutta joista usein kasvaa tulevaisuuden menestyjiä,” toteaa Simonen.
“Ilman edistämiskeskuksien jakamia yksityisen kopioinnin hyvitysmaksuun perustuvia tukia suomalainen kulttuuri olisi köyhempää, riskinotto vähenisi ja monet teokset jäisivät kokonaan syntymättä”, kiteyttää Tommi Saarikivi.
Edistämiskeskuksien hyöty suurempi kuin kulut
Edistämiskeskukset ovat pieniä, ketteriä ja tehokkaita, mutta niiden vaikutukset ovat suuret. Ne
- varmistavat tekijänoikeusjärjestelmän oikeudenmukaista toimivuutta
- takaavat, että luovat alat voivat kasvaa ja työllistää
- mahdollistavat uusia teoksia ja kulttuurisisältöjä koko maahan
- vahvistavat Suomen kansainvälistä näkyvyyttä luovan alan kautta
- tukevat erityisesti nuorten ja nousevien tekijöiden urapolkuja
- hyödyttävät sekä kulttuurielämää että kansantaloutta
Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksy puolitettiin, mutta leikkaus vaikuttavuuteen on moninkertaisesti suurempi.
Yksityisen kopioinnin hyvitys pähkinänkuoressa
* Yksityisen kopioinnin hyvitys on EU-direktiiviin ja tekijänoikeuslakiin perustuva velvoite Suomen valtiolle. Jokainen suomalainen saa lakiin perustuen kopioida tekijänoikeuden suojaamia kirjoja, lehtiartikkeleita, kuvia, musiikkia, elokuvia ja muita teoksia omaan käyttöönsä. Tästä on direktiivin mukaan maksettava teosten tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille kohtuullinen taloudellinen korvaus.
Hyvitysmaksuvarat – hallituksen leikkausten jälkeen 5,5 M € – ohjataan eri tavoin luovan alan ammattilaisille ja uusiin tuotantoihin.
Nykyinen Suomen järjestelmä on uudistettava – jo yksistään siitä syystä, että se on EU-oikeuden vastainen. Tähän on myös pohja hovioikeudenneuvos Kristiina Harengon OKM:lle laatimassa selvityksessä: Harenko esitti siirtymistä laitepohjaiseen tallennus- ja kopiointimaksumalliin. Kännykän, tabletin ja tietokoneen hintaan sisällytettävä pokkarin tai leffalipun suuruinen maksu jakaisi hyvityksen nykyistä oikeudenmukaisemmin.
Kuva: